Metsäpäiväkirja

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2020 Nurmesreissullemme

2.10.2020 Reissun viimeinen päivä valkeni kauniissa säässä. Hupi sai tällä kertaa aamuvuoron, ja nuoremmat metsästäjät keskittyivät sen työskennellessä enemmän lintujahtiin, saaliina yksi teeri. Hupi ei herättelystä huolimatta saanut ylös ja ajautui ulos alueelta, joten koira kiinni ja paikan vaihto. Tupu sai päättää reissun myöskin yöjäljellä töhertämiseen, mutta ei sekään saanut jänistä jalkeille ennen kuin päätettiin lopettaa. Jäikin sitten koko reissun ainoaksi ajottomaksi päiväksi, joka on tietysti huomattavan positiivista viime vuosiin verrattuna.
Yhteenvetona: ajoja paremmin kuin edellisinä vuosina, ja myös pari jänistä pataan, joten ihan kelvollinen reissu tästä tuli.

1.10.2020 Lokakuu aloitettiin sumuisessa säässä Nurmeksessa. Tupu taas aamusta ensimmäisenä hakuun, kiertelikin melkoisen kierroksen kunnes jäi melko lähelle tekemään syheröä. Siinä taas kesti ja kesti, kun yhtäkkiä passimiesten seistessä kännykkää pläräämässä Heikki huutaa: "Tuossahan istuu jänis!". Jänis tuli meitä kurkkaamaan, ja lähti pinkomaan takaisin sinne mistä oli tullutkin. Hanna tuli maastoon Rilla mukanaan noin 10 minuutin päästä, ja laitettiin se jäljelle. Tupukin löysi karkkojäljen, ja ajo päälle. Alku oli melkoista katkomista, muttq sitten Rilla otti siitä perslähdön suoraan Samun passiin, mutta ohi menivät ensimmäiset laukaukset. Rilla ei pysynyt perässä, Tupu jatkoi ajoa. Ajo katkesi täysin melko pitkän matkan päähän, ja jo kirottiin että lähtipä Tupu turhaan sekoilemaan takaisin, kun noin keskimatkasta äskeistä suoraa ajolinjaa lähti aivan perslähtönä taas. Tällä kertaa Samukin osui, kun jänis tuli aivan täysin samaan paikkaan missä sitä oli jo kerran ammuttu, ja reissun toinen jänis saaliiksi. Iltapäivästä vielä Hupi vähän haeskelemassa, mutta ei enää löytynyt mitään.

30.9.2020 Aamusella taas Tupu ensimmäiseksi katselemaan tuttuja seutuja, josko jänis löytyisi. Se löytyikin suht nopeasti parin hakulenkin jälkeen. Taas lähti painamaan suoraan ja yli passitetun tien, mutta kääntyikin onneksi pian takaisin ja päätyi suoraan Laurin passiin, reissun ensimmäinen kaato siitä! Lopun päivää toisaalla ensin Lumilla ja sitten Hupilla herättelytoimintaa, mutta ajolle asti ei enää toista jänistä saatu.

29.9.2020 Tänään oli hyvä ja pitkä päivä metsässä. Lintutilanteita oli useita, ja ajoa kuunneltiin melkeimpä koko päivän. Laukaustakaan ei silti saatu ammuttua tänäänkään. Hupi sai aamuvuoron, ja Lumi päästettiin myös vähän matkan päähän. Molemmat ottivat ajon lähes minuutilleen samaan aikaan. Hupin ajo kulkikin sitten lähtöpaikalta aivan suoraa linjaa kauimmaiselle, isommalle tielle, ja sinne myös katosi. Lumin ajo oli vähän erikoisempi tapaus - koiran ajovauhti on (meidän koiriin verrattuna) todella hidas ja hukkiakin tuli useampia. Ajo kestikin siis lähes neljä tuntia, jonka aikana jänis kulki noin kaksi kilometriä suoraa linjaa lähtöpaikalta poispäin, Lumin tullessa hitaasti perässä välillä sujuvammin, välillä pitkään selvitellen. Vaikea tällaisia suoraan sinkoilevia jäniksiä on kuitenkaan passittaa jos sattumalta satu oikeaan kohtaan, ja jäi tämänkin jänis siis saamatta.

28.9.2020 Aamulla katselemaan samoja seutuja, joilla Hupi eilen herätteli saamatta ylös. Tupu tuttuun tapaan aamusta etsimään. Jälki löytyikin melko heti, mutta sitten...Kesti, kesti, kesti, kolmisen tuntia kunnes jänis lopulta pitkän jäljen päästä löytyi. Viime vuosilta turhankin tuttuun malliin lähtikin painamaan suoraan poispäin isommalle metsätielle, jonne passit tietysti siirtyivät (myöhässä) eteen, jolloin ajo lähti hienosti takaisin sille tielle missä passit olivat juuri äsken olleet... Sinne sitten onnistui tekemään kunnon eksytykset, ja otettiin koira pois kun alkoi keli lämpiämään ja kilometrejäkin oli jo kertynyt reippaasti. Lopun päivää Lumi oli etsiskelemässä samaista jänistä, mutta ei ymmärretä mihin asti sai itsensä sotkettua kun ei enää löytynyt..

27.9.2020 Tänä vuonna ollaan siis lähinnä Laurin opiskeluaikataulujen takia Nurmeksessa viikkoja normaalia aikaisemmin. Sattui sitten vielä nämä ennätyslämpimät kelit, joten saapi nähdä miten käy... Mukana tänä vuonna myös Lilin sisko Lumi ja niiden kasvattaja Jenni. Tupu jälleen omalla paikallaan ensimmäisenä irti, kierteli pitkät pätkät ilman jälkeä ja vähän pelästyimmekin jo jänisten olemassaolon puutetta, mutta sitten alkoi sykertämään. Tätä kestikin ihan tarpeeksi kauan, kunnes ajo alkoi aivan tien vierestä. Jänis oli ilmeisesti lähtenyt karkkona aiemmin, kun haukkutiheys ei missään vaiheessa noussut kovin suureksi, ja lopulta hukka isommalle tielle. Iltapäivällä myös Hupilla oli piiiitkä herättelyjakso toisessa paikassa, mutta lämpötila nousi niin hurjaksi, että otettiin kesken jälkityön pois ettei aivan läkähtyisi metsään.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2020 Nurmesreissullemme

20.9.2020 Edelleenkin on joudettu metsään vaan muutaman kerran tässä viikkojen aikana. Ajoja on suht hyvin löytynyt, viimeisimpänä Tupulla noin puolentoista tunnin päräytys, mutta koirat ovat vielä aika kesäkunnossa, ja Nurmesreissu lähestyy viikon päässä.

3.9.2020 Kausi on alkanut aika hiljaisesti, työt sotkevat harrastuksia nyt kaikilla. Koirista käytännössä vain Tupu on nyt metsästyskunnossa, ja silläkin alkavat juuri nyt juoksut. Rillan kanssa vasta aloitellaan metsässä käymistä, ja Ilo tietenkin miettii jäniksen liikkeitä vasta paljon myöhemmin syksyllä..

29.2.2020 Tämäkin kausi tuli taas päätökseen, tällä kertaa karkauspäivän kokeina kotosalla. Tupulla päätettiin startata, vaikka se ei lumitulosta varsin enää tarvitsisikaan. Eilen satoi lunta, joten jäljet olivat varmasti tuoreita. Niitä myös oli. Molemmat irtilaskut paikkoihin, joissa ei jälkiä lähettyvillä ollut, mutta silti hakuaikaa yhteensä meni kahteen erään alle tunti. Ensimmäinen ajo kiersi nätisti, mutta otin lyhyenä ihan varmuuden vuoksi. Toinen ajo sujui yhtä tiehukkaa lukuunottamatta muuten nätisti, kunnes meidän luo tuli mönkijäkuski, joka kiltisti kysyi lupaa mennä tieltä läpi toiseen suuntaan. Annoin sitten luvan kun koira oli kuitenkin aika eri suunnassa. No, kun perävalot vilahtivat, niin ajo suuntasi suoraan sille tielle, eikö jänis ollut juuri sille tielle tullut ja mönkijä ajanut aivan jälkien yli.... Ei siitä lopusta oikein mitään sitten tullut, mutta nippa nappa ykköselle kuitenkin riitti 77 pisteellä!
Yhteenveto: Kausi oli metsästyksellisesti ihan hyvä, pari jänistä ja useampi rusakko saatiin. Ajotkin alkusyksyn haparoinnin jälkeen lähtivät loppukaudesta sujumaan. Lilin menetys tietysti suurimpana ja surullisimpana merkittävistä tapahtumista kauden aikana. Koemenestys nousi Tupun loppukauden onnistumisien jälkeen ihan kohtalaiseksi, vaikka nollia tuli turhan monta...

26.2.2020 Kelit olleet melkoisen huonot, alkukuusta oli viikon lunta joka suli sitten samantien pois. Muutaman kerran vaan käyty metsässä tämän kuun aikana. Kertaalleen käytiin vierasjahdissa, mutta silloin ei oikein sujunut. Tänään oli kauden viimeinen jänisjahtipäivä, Tupun kanssa lähdettiin kokeilemaan. Ensimmäinen ajo lähti alun pienen sekoilun jälkeen kulkemaan nätisti, pari tuntia ajoa vaan ei tullut ollenkaan jänis näytille. Lopulta koira kiinni ja uuteen paikkaan. No siitä oli sitten jänis karkonnut lähes vierestä, joten ajo päälle nopeasti. Se lähti loittonemaan, eikä sekään tullut näytille, joten kolmen tunnin kokonaisajoajasta huolimatta jäi jänis juoksemaan.

4.2.2020 Hyvin menee, kun taas saa laittaa saalispäivityksen. Lumisateen jälkeisenä pakkasyönä oli rusakolle latu maistunut, jälkeä oli taas sinne, tänne ja tonne. Tarkoitus oli miehissä lähteä karkottelemaan, mutta tämäpä jälleen tutulta paikalta epäonnistui, kun rusakko pääsi karkaamaan kahden miehen passiringistä isompaan metsään. Haettiin sitten Hupi siihen, ajo oli jotenkin ihmeelllisen katkonaista ja hyvinkin hidasta, mutta sen ansiosta rusakko pysyikin pienellä alalla ja tuli passiin lähes samasta kohdasta mistä oli metsään mennytkin. Hupille kauden ensimmäinen kaato, jos vielä toisenkin ehtisi loppukauden aikana...

1.2.2020 Viikko on mennyt raskain mielin, mutta koepäivä oli taas edessä. Lauri oli päättänyt jo startata Tupun kanssa, joten se myös tehtiin. Keli oli hyvä, lunta kymmenisen senttiä ja pikkupakkanen. Ensimmäinen ajo löytyikin nopeasti, ja se kulkikin ensimmäisen tunnin hyvin sujuvasti, toisella alkoi käyttämään paljon samoja jälkiä, mutta kuitenkin 99 ajominuuttia pitkään erään toi hyvän alun. Toisessa erässä haku oli vähintäänkin erikoista, mutta siitäkin ajo lopulta löytyi. Tähän kertyi minuutteja 47, joten ykköselle mentiin että heilahti, 81,47 pistettä!

25.1.2020 Tämän piti olla meille ihan tavallinen koeviikko. Hanna päätti torstaina lähteä kokeilemaan pitkään kokeeseen tulosta paljaalta maalta joko Hupille tai Lilille, ja lauantaina sitten varsinaiseen kokeeseen toiselle. No, Lili valikoitui koiraksi. Päivä ei mennyt häävisti - pitkän haun jälkeen ajo, joka aivan sujuva 9 minuuttia ja loppui kuin seinään. Ei tietoa mitä tapahtui, mutta enää ei siitä löytynyt, eikä löytynyt toistakaan.
Tänään olikin lumi maassa, joten Hupi ei tuloksella tekisi mitään, Lili sen tarvitsi joten se lähti myös tänään. Arpa osui kotimaastoon, jossa ajatettu iät ja ajat. Taas kesti ylösotto vaikka kuinka pitkään, mutta lopulta 200min haun jälkeen se lähti. Pitkään erään 71 minuuttia, joten tulos tästä jo viimein tulisi. Ajon aikana ryhmää oli toisaalla karkonnut toinen jänis, jota lähtivät sitten toiseen ajoerään yrittämään. Se lähtikin pian.
Mutta...
Ajo kulki aivan suoraan mäeltä alas notkoon, jossa virtaa oja. Oja oli huonon talven jäljiltä vain heikoilla jäillä. Siihen ojaan päättyi Lilin taival. Jänis oli hypännyt yli, koira ei päässyt, joten lähti jääkohdasta ylittämään ja sinne putosi. Ryhmä oli mäellä auttamatta liian kaukana, eikä mitään ollut enää tehtävissä porukan päästessä paikalle.
R.I.P

20.1.2020 On jahtailtu taas huonolla menestyksellä. Tänään kuitenkin viimein onnistui. Tupu lähti vierasjahtiin, maastossa oli hyvin pienen lumihärmän satanut ja pikkuteiltä todettiin, että ei ainakaan rusakot olleet liikkuneet. Mentiin vähän syvemmälle metsään, ja aika pian irtilaskusta löysikin jäljen ja siitä metsäjänis ajolle. Puolentoista tuntia oli liikkeessä, kiersi loppupuolella hyvin pientä aluetta, kunnes tuli lopulta passiin ja eräksi. Kauden toinen metsäjäniskaato nyt oikein hyvään työskentelyyn.

12.1.2020 Haminassa oli taas lauantaina kokeet, Lili lähti jälleen kokeilemaan. Keli edelleen paljas maa, joten odotettavasti jänis käytti paljonkin tietä. Liian paljon, ja tuotti Lilille reilusti ongelmia. Haut olivat taas suhteellisen nopeat, tuntuu saavan kokeissa aina paremmin ylös kuin kotona. Vielä kun saisi tuloksen verran ajettuakin... Tänään jänisjahti vaihtui harvinaisesti rusakkojahtiin, kun pellon ojasta pinkaisikin rusakko liikkeelle. Kävi passia katsomassa kaukaa, jonka jälkeen erittäin epätyypillisesti juoksi vain metsässä. Lopulta alkoi lähestyä siihen malliin junarataa, että otettiin Hupi pois jäljiltä.

2.1.2020 Kelit ovat suorastaan kamalat, mutta vähän oli lunta sentään illalla ripottanut, joten vuosikymmenen ensimmäiseen rusakkojahtiin päästiin. Yöllä oli kuitenkin pakastanutkin hetken, ja ilmeisesti hajut olivat pakkautuneet, kun tuntui Lilillä olevan suuria vaikeuksia pysyä hetkeäkään jäljellä. Pitkän maastossa kiertelyn ja kaartelun jälkeen sai kuitenkin kolmesta alueelle sisään menneestä jäljestä rusakon suorastaan kiljuen liikkeelle, ja kuten rusakkojahdeissa on tapana, niin Lauri pääsi sen minuutin ajon jälkeen siitä ampumaan. Kolmas rusakko jo Lilille tälle kaudelle. Saa nähdä, milloin säät mahdollistavat seuraavan...

28.12.2019 Joulun pyhät on vietetty, piirinmestaruuskoe oli tällä kertaa Haminassa. Tupu on juoksulla, joten Lili sai tälläkin kertaa vuoron osallistua kisaan. Päivä alkoi nopeasti, kun vain 9 minuutin haun jälkeen ajo jo raikui. Kierteli vähän aikaa metsässä, josta pihan kautta tielle, jota ajoi ennen koiran tuloa useampia auto. Vähemmän yllättäin tähän loppuhukka. Siirtyminen uudelle erälle, eikä kylmäksi jääty nytkään - hakua neljä minuuttia ja ajo jälleen käynnissä! Tämä ajo tulikin sitten nopeammin jäiselle tielle, johon totaalinen hukka eikä muutakaan ajettavaa enää löytynyt. Ajoaikaa vajaa tunti, ja harmittavasti 3-tuloksesta jäätiin vain 0,3 pistettä.

21.12.2019 Tähän kuukauteen on mahtunut tuomarointeja sekä SM-kisoissa että maaottelussa, mutta on ehditty silloin tällöin myös ihan omien koirien kanssa metsään. Ajoja on saatu aika hyvin, nyt vain pari kertaa on jääty ylösotoitta. Lumikin tuli viimein, ja päästiin taas rusakkojahtien makuun. Tiistaina Lauri karkotti jälkiä kiertäessään rusakon liikkeelle, ja Pluto laitettiin jonkin ajan kuluttua perään. Plussakelin tiputtama vesi oli kuitenkin jo hävittänyt hajua tiheässä kuusikossa, jonne Pluto hukkasi jäljen. Onneksi hukkasi, sillä tutka päätti tehdä tenän! Sen ainoan kerran, kun on viime aikoina laitettu vain yksi tutka mukaan... No, uusi yritys eilen, kun Lauri jälleen sai rusakon ennenaikaisesti liikkeelle melkein samasta paikasta. Nyt Lili perään, ja ajo alkoikin suht nopeasti. Heitti lenkin mäen ympäri, josta tuli Heikille eräksi. Mukava päästä välillä saaliinkin makuun.

17.11.2019 Käytiin vierasjahdissa Simpelejärven saarissa Tupun kanssa. Ensimmäisessä saaressa laajan haun jälkeen kävi söhertämään, mutta pitkästä työstä huolimatta ei jänis lähtenyt liikkeelle. Päätettiin ottaa koira pois silloin kun sen helposti sai, joten saaren vaihto. Alkoikin löytyä papanoita melkoisesti, jäniksiä tässä saaressa olisi. Taas alkoi söherrys, joka ei meinannut johtaa mihinkään. Lauri sitten maastossa kävellessään bongasi valkoisen jäniksen mustalta maalta, sai jopa Tupun siihen tulemaan ja näkölähtö siitä. Jänis kävi näyttäytymässä Laurille pariinkin otteeseen kunnes sitä toisaalla ammuttiin, vaan ei jäänyt. Paineli lopulta ilmeisesti kallionkoloon, jäi siis saamatta tällä(kin) kertaa.

11.11.2019 Jänisjahtia Tupun kanssa, tällä kertaa ihan jahtitarkoituksessa. Keli oli vaihteeksi huono, laskeutuvaa sumua ja yölläkin oli vähän vettä tiputtanut, ei kuitenkaan eiliseen nähden mitään. Parin lenkin jälkeen löytyikin hajut aika läheltä autoa, ja ajo lopulta lähti juuri kun oltiin kasaamassa nuotiota pystyyn. Alkuun näytti ettei tämä jänis sitten halua tielle ollenkaan, pyöri taimikossa vajaan puoli tuntia kunnes ylitti tien. Lauri onnistui kuitenkin ennakoimaan jäniksen aikeet, tuli vähän liian kaukaa takaisin tielle mutta tällä kertaa jäniksen oveluus kostautui, lähti tekemään tiellä paluuperiä ja suoraan Laurille kopiksi. Kauden ensimmäinen metsäjäniskaato tuomaan vähän balsamia Nurmeksen aiheuttamiin henkisiin haavoihin.

10.11.2019 Nurmeksen jälkeen on käyty muutamia reissuja, ajoja on saatu aika hyvin ja ne ovat myös kulkeneet paremmin kuin aiemmin syksyllä. Saalista ei ole kuitenkaan saatu. Tänään vuorossa kotikoe, johon startti Tupun kanssa. Vähemmän yllättäin koepäivän koittaessa koko yön satoi vettä, kuten myös koko päivän ajan. Tähän nähden tuloksena aika oletettu 240min tyhjä haku. Nyt viikkoon pari jahtipäivää ennen parin viikon taukoa, kun ollaan tuomaritehtävissä arvokisoissa.

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2019 Nurmesreissullemme

24.10.2019 Sadetta ennusteltiin taas vaihteeksi iltapäivälle, mutta aamulla oli komea nollakeli. Tupu saikin hajut melkein heti, yöjälki oli todella pitkä ja kaikkosi kauas irtilaskupaikalta. Ei siis mitään uutta, että kun jänis viimein jalkeille lähti, niin se otti suoran spurtin poispäin tielle ja sitä pitkin hamaan tappiin. Eipä tuon tieajotaidot riittäneet sen löytämiseen enää. Paikan vaihto, Lilillä oli taas ilmeisesti haju mutta ei taaskaan lopulta ylösottoa. Iltapäivästä vielä Tupu uudestaan Pluton kanssa kiertelemässä, mutta ei mitään selkeää yöjälkitoimintaan liittyvää. Reissun saalistilaston sentään pelasti Laurin loppupäivästä ampuma teeri.
Yhteenveto: Sää oli huonoin moniin vuosiin, vain yhtenä päivänä ei tullut taivaalta jotain. Metsästyksellisesti kaikkien aikojen pohjanoteeraus; ei jäniskanta edelleenkään ole huippuvuosien veroinen, mutta neljä ajoa joissa vain yksi jänishavainto on kyllä surkea suoritus. Koirien toiminnasta ei voi paljoa kiitosta antaa, jotain kertoo sekin että täysin kykenevät metsästyskoirat Hupi ja Lili eivät saaneet yhtään itsenäistä ylösottoa koko viikon aikana. Tupu sentään sai ajoja, mutta niiden kulku tyssäsi aina jänisten tolkuttomaan tienkäyttöön.

23.10.2019 Nyt oli keli viimein kohdillaan! Auringon paistaessa oli mukava olla metsällä. Vaan tänään ei pääse kyllä koiria kehumaan pätkääkään. Tupulla, Lilillä kuin Hupillakin oli yöjälkityöskentelyä omilla paikoillaan, mutta yhtään ajoa ei saatu aikaiseksi päivän aikana. Pelkkää puurtavaa tusaamista jäljellä joka koiralla. Ei ota onnistuakseen ei sitten millään..

22.10.2019 Yllättäen aamulla oli uusi lumikerros maassa. Ei nyt satu kelitkään millään sitten kohdalle. Hupilla aamusta oli ilmeisesti joku hajukin, mutta herättelyn vähyydestä pystyi päättelemään, ettei kovin hyvä ollut se haju, eikä lopulta sitten löytynytkään. Loppupäivästä myös Lili ja Tupu irti, ei minkäänlaista selkeää hajutoimintaa. Taas meni päivä vesisateessa värjötellessä, koirillakin melkoista vaisuutta. Huomenna pitäisi olla parempi keli...

21.10.2019 Vaihteeksi yöllä tuli vettä taivaalta, tosin nyt lumen muodossa. Ei kuitenkaan maastoon ajettaessa näkynyt jäljen jälkeä. Tupu taas omalla paikallaan aamuvuorossa, löysi kohtuu nopeasti yöjäljen, josta lopulta ylösotto. Vaan oli taas viime vuosilta tuttu Nurmesjänis - suoraan kauimmalle mahdolliselle tielle, jossa sitten rupesi temppuilemaan. Kolmatta kertaa kun käytti samaa jälkeä, niin Tupulta lopulta hävisi. No, läheltä löytyi sittenkin yöjälki, johon sitten laskettiin Lili vuorostaan. Pitkän työskentelyn jälkeen ajo, mutta oli aivan samanlainen kulkuri - ulos alueelta ja tietä pitkin kilometrin verran. Ei enää löytynyt sivuhyppyä, ennen kuin piti koira hakea lain puitteissa pois. Nyt jo siis kaksi ajoa, josko pian myös saalis...

20.10.2019 Tuli aivan deja vú viime vuodesta. Ensimmäinen päivä haettiin tyhjää, niin toista kerkesi mennä 10 minuuttia kun Tupu nappasi jäniksen liikkeelle. Tuli samantien näkyviin, vaan liian kaukaa. Sitten setvittiinkin tiehukkia pitkään ja hartaasti. Ei sujunut sitten lainkaan, ja yrityksestä huolimatta ajoaika jäi todella vähiin ja tiehukkien selvittely olikin päivän teemana. Lopulta vaihdettiin koiraa Liliin, joka myös yritti samaista jänistä käydä tienvarsilta etsimässä, vaan ei löytynyt enää, myöskään toista jänistä muualta. Yöllä oli jälleen satanut vettä, joten yritettiin mahdollisimman pitkään etsiä jo löydettyä jänistä, mutta vielä se jäi juoksemaan.

19.10.2019 Täällä taas. Yöllä satoi vettä, joten odotukset eivät olleet kovinkaan kummoiset ylösottojen suhteen. Päivä meni sumussa - kirjaimellisesti, sillä pahimmilaan enimmillään näköetäisyys oli noin parisataa metriä. Tupu heitti aamusta kympin irrottelun, ei hajutyöskentelyn näköistä toimintaa. Lyhyt paikanvaihto, ja Hupi vuorostaan hakemaan. Jotain hajuja herättelystä päätellen oli, mutta melkein neljän tunnin setvinnästä huolimatta ei jänis noussut jalkeille. Samaan aikaan Hanna ja Pluto käyskentelivät toisella puolen maastoa, papanoita löytyi paljon mutta itse tekijää ei. Lili vielä päivän päätteeksi irti, mutta ei sillekään mitään. Tyhjällä alkoi siis taas tämä reissu.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat 2019 Nurmesreissullemme

7.10.2019 Metsäpäivä on jälleen tähän väliin kertynyt mukavasti, ajoja sensijaan vähän huonommin. Tupulle sentään tänään kauden paras ajo, jänis liikkeellä vajaan 1,5h jonka jälkeen tottelevaisuusharjoitus eli koiran kiinniottoyritys ilman suurempaa kiroamista. Onnistui! Lili oli lauantaina taas Aino-Kaisan ohjattavana naisajoissa. Keli tuolle lehdenkääntäjälle pahin mahdollinen, eli reilun vuorokauden satanut lunta eli jänis ei ollut liikkunut yhtään.. No eipä siitä 240min tyhjää hakua enempää oikein voitu odottaakaan, tuuria olisi tarvinnut jäniksen ylössaantiin siinä kelissä.

21.9.2019 Metsässä on viihdytty, ajojakin tullut jokunen. Torstaina saatiin kauden ensimmäinen saalis, kun Lili vietiin maastoon, josta olisi noin 50-50 mahdollisuus löytää joko rusakko tai metsäjänis. No, rusakko sieltä lopulta löytyi, ja totuttuun tapaan kahden minuutin ajon jälkeen passista Lauri pääsi sen ampumaan. Tänään sitten koekauden avaus Tupun kanssa kerhon edustajana Kuhmoisissa ottelussa. Eipä häävisti mennyt, löytyi kyllä molemmat jänikset ja toinen vielä nopeastikin, mutta kun tiejäniksiä sattuivat niin eipä ajo sujunut... Nollatuloksella nyt jo perinteisesti siis kausi alkoi.

17.9.2019 Hiljaista on kirjoitusrintamalla, mutta ei onneksi metsässä. On ollut poikkeuksellisen piristävä alkusyksy, kun parisenkymmentä metsäpäivää ja vain kaksi, jolloin ei ole löytynyt jänistä! Jänistilanne näyttää hyvältä ja koirat osaavat jopa ottaa niitä ylös! Ajojen pituudet sen sijaan...No, niissä on vielä hiukan parannettavaa.

22.8.2019 Uusi kausi jälleen edessä! Kolme aamua on metsässä rymytty, positiivisesti jäniksiä ajossa joka päivä. Pieniä tahtovat olla, hyvä että niitäkin löytyy, ajot tosin eivät täten kovin pitkiä ole olleet. Tupu ja Lili nyt käytännössä ainoat metsäkelpoiset koirat, joten ne saavat ihan urakalla harjoitusaikaa nyt alkusyksystä.

24.2.2019 Lunta tuli sitten tammi-helmikuun taitteessa ihan runsaasti tännekin, ja monta viikkoa jäi hyvin vähälle käytölle. Jonkin verran vielä metsään päästiin ja jokunen ajokin saatiin aikaiseksi, vaan ei mitään ihmeellistä kerrottavaa loppukaudesta jäänyt. Se kuvaakin oikeastaan koko kautta.
Siispä taas perinteinen kauden yhteenveto: Huono kausi, ei siitä mihinkään pääse. Kokeissa ei oikeastaan minkäänlaista menestystä yhdelläkään, nollia enemmän kuin lääkäri määrää. Tupulla erityisesti paljon reissuja jäi kokonaan ilman ajoa. Lilillä vaivasi tiukkuus, josko se iän myötä herkityisi.. Hupilla myös todella huono kausi. Saalista saatiin vaihtelevasti, rusakoita Katjulle ja Lilillekin yksi, Nurmeksesta sitten ainoat metsäjänikset.

20.1.2019 Vähiin on taas jäänyt kirjoittelu. Ei ole ollut mitään niin ihmeellistä kerrottavaa. Rusakoita jahdattiin Katjun kanssa huonolla menestyksellä joululomien ajan. Nuorempien kanssa käyty ajattamassa ja on jokunen hyväkin ajo ollut. Tänään sitten koestartti Tupulle kotikonnuilla. Pakkasta melkein rajoilla ja lunta hitokseen. No, jälkiä ainakin oli maastossa. Ensimmäinen ajo kulki taas, alkuun hyvin ja sitten vähän katkonaisemmin. Silti ihan mukavasti minuutteja pitkään erään. Vaan jostain syystä toinen erä takkusi täysin. Ei saanut ylös jälkipaljoudesta. Liekkö lumimäärä ja ensimmäisen erän vajaan 10km lumessa tarpominen sitten vaikutti niin paljon, ettei ollut kunnon paukkuja enää toista hakea. Kuitenkin varsin erikoinen työskentely normaaliin Tupuun nähden. No, kakkostulos kuitenkin. Katsotaan miten pakkaset tästä jatkuvat, vieläkö startataan loppukaudesta vai jääkö koetouhut tältä osin ensi kauteen..

20.12.2018 Tuli viimein uutta lunta, joten siihen heti parin päivän jahtirutistus. Eilen kovasti odoteltiin rusakoiden jälkiä, vaan kun yöllä oli vielä satanut lunta niin ei ollut laisinkaan tuoreita jälkiä. Sen sijaan yhdet melko tuoreet ketun jäljet löydettiin ja saatiin se pieneen mottiin, siihen sitten Plutoa perään kun se ainoana meidän koirista kettua kunnolla ajaa. Ajoa kertyikin reilu tunti, jonka jälkeen vanhus väsyi ja tuli pois. Kettu onnistui passit hienosti kiertämään. Tänään rusakon jälkeä olikin sitten reilummin. Heti aamusta saatiin yksi noin 20x50 metrin mottiin, Katju perään ja onnistui karkaamaan siitä motista... Sitä ajeli jonkin aikaa kunnes hukkui täysin lanatulle tielle, ties minne asti oli lopulta lapattanut. Uudesta paikasta löytyi jälki ja hyvin pian myös ylös. Parin näköhavainnon jälkeen köpötteli Laurin passiin, ja siitä viimein kaato.

16.12.2018 PM-kokeet meillä, ja aamuun asti kova mietintä kumpi lähtee kisaamaan; Tupu vai Lili. Lopulta päädyttiin Tupun valeraskauden takia Liliin, vaikkakin tämä pakkaskeli ei sen haukulle olekaan kovin sopiva. Eikä ollutkaan. Tänään irtosi hakemaan paljon paremmin kuin kokeissa aiemmin, ja ensimmäinen jäniskin löytyi alle tuntiin. Mutta 5 minuuttia antoi ääntä, sitten loppu tunnin erästä mentiin ajolla ilman ääntä... Ja kaiken kunniaksi heti erän loputtua alkoi taas antamaan ääntä ja ajoi puolisen tuntia vielä äänetti. Eli 1,5 tunnin ajo, mutta vain 5 minuuttia paperille. Jes... Toisessa erässä ylösotto meni pidemmäksi, ja vähän paremmin antoi nyt ääntä, mutta ajo ei enää muuten sujunut mallikkaasti, ja siihen puolisen tuntia paperille. Noh, parempi tulos kuin mitä aiemmat koestartit, mutta tällä äänenannolla ei tämä koira tule lumella ainakaan saamaan koskaan tulosta jos ei herkisty tulevaisuudessa..

12.12.2018 Alkuviikon jahtiputki takana. Maanantaina uudelle lumelle rusakoita haeskelemaan. Ensimmäisestä motista koitettiin kaverin nuorella ajokoiralla, siitä rusakko Laurin eteen joka onnistui ampumaan ohi... Jäljittelyä radanvarressa kunnes hävisi kokonaan lanatuille teille, ties minne asti oli taas pomppinut. Toisessa paikassa ei edes Katjua saatu irti asti, kun jo huomattiin että rusakko onkin karannut ja suoraan rautatielle... Kolmannesta paikasta saatiin jo Katjullekin ajoon, vaan onnistui kiertämään Laurin passin aivan haulikkohollin rajoilta ja siitä, kas yllättäin, suoraan rautatielle. Kolme rusakkoa liikkeesä, mutta yhtään ei saaliiksi. No, joskus näinkin.
Tiistaina Hanna lähti Lilin kanssa ajattamaan ja miehet etsimään rusakon jälkiä Katjun kanssa. Lili ajeli oman parhaan ajonsa toistaiseksi, lähes 2 tuntia jänistä liikkeellä kunnes otettiin pois. Rusakkokin löytyi, tosin sitä ei Katju taas edes kerinnyt ajamaan ennen kuin lähti 20x25 metrin motista liikkeelle ja suoraan Heikille eräksi.
Tänään Tupun kanssa jänispassausta naapuriseuralaisen vieraana. Jälkiä oli mukanvasti, ja ylösottokin nopea. Ajoa kertyi tunti kunnollista ja toinen keräilyä, mutta jänistä ei päästy edes näkemään kertaakaan. Käytti paljon samoja jälkiä ja teillä meni vain suoraan yli.

8.12.2018 Itsenäisyyspäivän tienoo ollaan oltu Oulaisissa sukuloimassa, elikkä metsässä! Torstaina kokeessa Hanna oli kutsuttu ylituomariksi, ja Heikki ja Lauri tuomareina. Perjantaina sitten mukaan otettu Lili pitkään kokeeeen tänne ihan erilaisiin maastoihin! Jälki löytyi piakkoin, ja sitä sitten tuttuun tyyliin lumihiutaleet kääntäen hakikin pitkään.. Lopulta ajo lähti, mutta ei kestänyt varttia kauemmin kunnes tuli totaalinen hukka. Toisellakin erällä oli vielä jäljellä, mutta kirkkaan pakkasyön aikana jänikset olivat liikkuneet niin pitkiä matkoja ettei sovi tämän hitaalle ylösottotavalle. Tuloksena taas melko huonoilla pisteillä nolla. Tänään sitten vielä uudestaan Lilillä muuten vaan metsään. Taaskin jälkiä oli paljon, ja ylösottotyössä kesti jälleen. Ajo kuitenkin lopulta löytyi, ja kas kummaa nyt kun ei oltu kokeessa, niin ajoaikaa tulikin yhteensä reilu tunti. Olisi voinut eilenkin näin...

27.11.2018 On taas metsässä käyty, vähemmän kirjoiteltu. Kaikilla koirilla ollut jokseenkin ajoja, mutta kestoa ei edelleenkään tahdo tulla... Paras viime viikolla Lilillä noin tunnin ajo, kunnes jänis karkasi pois alueelta ja piti ottaa pois.
Tänään Hupin kanssa startti pitkässä kokeessa, kun vielä on paljas maa. Josko nyt... Aamulla yllättävänkin nopeasti ylösotto, mutta jänis jäi turhan pienelle alueelle ja lyhyeen erään 40 minuuttia ajoa. Toista hakikin sitten pari tuntia, josta suuren osan herätteli, kunnes lopulta lähti. Alkuun hyvä ajo, jänis käytti paljon tietä, ja meidän viereen tielle totaalinen hukka. Siitä puoli tuntia tyhjäksi ennen kuin löysi uudestaan. Lopulta ajoa kertyi vain reilu tunti. Yhteispisteet kuitenkin riittivät nippa nappa kakkostulokseen, tälle vuodelle siis meidän koirille ensimmäinen tulos! Vähissä ovat ilon aiheet...

3.11.2018 On pidetty reissun jatkona metsästyksentäyteistä viikkoa. Torstaina käytiin Tupun kanssa saaressa tarkoituksena harventaa oletettua suurta metsäjäniskantaa, vaan hyvästä hausta huolimatta ei mitään jäniskontaktin oloista, eikä edes papanoita nähty ensimmäisiäkään. On jänistä ilmeisesti saaressa hieman huonommin kuin oletettiin. Todettiin myös Tupu hirvivapaaksi, karkotti kolme aikuista suoraan meidän edestä mutta ei lähtenyt perään. Perjantaina tavan ajattamisreissu Lilin kanssa sai käänteen, kun Lauri näki ketun liikkeessä samassa maastossa. Passia kehiin ja koira siihen, vaan Lilille ei kelvannut kettu sitten ollenkaan. Jäi repolainen vielä juoksemaan. Tänään Hanna meni Lilin kanssa muuten vaan metsään, ensin ajeli valkoista jänistä kunnes tuli tutusta paikasta isommalle tielle ja koira turvaan pois. Toiseen maastoon johon myös Lauri tuli makkaranpaistoon, metsäjänisajo mielessä ei pyssyäkään mukana kun Lili tempaisi rusakon liikkeelle.... Sekosi aika pian ja saatiin hälytettyä Heikki tuomaan itsensä ja pyssyn Laurille passiin, ja koira takaisin jäljille. Ei pitkään, kun rusakko oli kumollaan. Heikosti kyllä kulki rusakon perässä ajo verrattuna aamuiseen jänisajoon, mutta kaato kuitenkin, ensimmäinen Lilille tälle kautta.

Alla olevat merkinnät kuuluvat 2018 Nurmesreissullemme.

27.10.2018 Reissun viimeinen päivä, ja kuinkas muuten kuin Tupu taas innokkaimpana ensimmäisenä maastoon. Irtilaskusta 5 minuuttia ja ajo päälle. Tällä reissulla on sattunut monta huikean nopeaa ylösottoa, ja tämä niistä nopein. Ajo yhden metsäkierroksen kautta tielle, jossa jänis yllätti passittajat täysin. Tästä paikasta ihan tien reunasta täysi näkölähtö, ja jänis painelikin sitten pari kilometriä tietä; Tupu kuitenkin sekaantui taas täysin tielle. Jänis kuitenkin tuli jostain takaisin, kun siitä saatiin uusi näköhavainto samalta passilta. Ylättäen koira saikin tiehukkatyöskentelyn aikana tien läheltä ylös toisen jäniksen, joka sekin painoi tietä vielä pari kilometriä eteenpäin, teki metsäkierroksen, ja tietä takaisin, mutta Heikki oli onneksi ehtinyt siirtyä passiin ja siitä jänis lopulta todellisena työvoittona eräksi. Ensin ajettu jänis jäi sitten kokonaan löytymättä uudestaan. Myöhemmin vielä Lili ja Hupi hakemassa, mutta eivät enää löytäneet.
Yhteenvetona reissusta; saalistakin saatiin, vaan paremmalla tuurilla (jänisten tiesuuntauksilla) olisi ollut mahdollisuus saada enemmänkin. Ajoja tuli jo viime vuoden pohjanoteerauksen jälkeen kohtuullisesti, mutta ne jäivät armottoman lyhyiksi, johtuen nimenomaan tästä jänisten suoraan tielle ja karkuun -mentaliteetista.

26.10.2018 Tupu jälleen aamuvuorolaisena ensimmäisenä metsään. Lyhyehkö haku ja ajo päälle taas melko nopeasti. Vaihteeksi paineli iha suoraan poispäin ensimmäiselle tielle, jonne myös hukkui - ties minne asti oli taas tietä pitkin laputtanut, kun ei taaskaan reunoja kiertelemälläkään löydetty sivuhyppyä. No, takaisin alkupisteeseen ja nyt Lili ja Katju irti toiselle puolelle. Ei taaskaan mennyt kovin kauaa kun Lili ottikin ajon, joka olikin täysin samaa muottia kuin Lilin reissun ensimmäinen ajo, tällä kertaa sillä poikkeuksella että isolla tiellä jänis olikin lyhyen kierroksen sijaan laputtanut taas pitkälle, tietysti poispäin Heikin passista, eikä sitäkään sivuhyppyä löydetty vaikka hakemalla haettiin. Uskomaton tuuri tänä vuonna, jänikset juoksevat tietä ihan hirvittäviä matkoja mutta ei kertaakaan passeja kohti. Iltapäivästä vielä Hupi irti, mutta ei enää löytynyt mitään.

25.10.2018 Aaamu valkeni jälleen pakkasessa, ja taasen Tupu aamusta ensimmäisenä irti. Löysikin melko pian jäljen, mutta sen selvittely ei sitten tuottanutkaan minkäänlaista tulosta. Pitkää matkaa kuitenkin meni jälkeä, kunnes tuli tielle josta ei sitten sivuhyppyä millään löytynyt. Hupikin päästettiin avuksi, ja kun oli tarkoitus ottaa koirat kiinni ja vaihtaa paikkaa, niin Tupu kyllä tuli kyytiin mutta Hupi päätti ettei nyt vielä täältä lähdetä. Alkoikin herättely, joka eteni, eteni, eteni, voimistui, eteni..... Pitkän pitkän matkaa kunnes lopulta ajo lähtikin. Ei mennyt kahta minuuttia kun tuli Heikin passiin, ja tästä reissun ensimmäinen saalis. Pitkä ei ajo ollut, mutta kokemuksen perusteella ei tänä vuonna kannata yhtään paikkaa jättää käyttämättä, koska jänis voi olla hyvin pian jo seuraavassa kylässä...

24.10.2018 Hieno pakkasaamu, ja Tupu jälleen hakemaan. Muutama hakukierros, vähän herättelyä ja ajo päälle. Taas kuitenkin tämän vuoden spesiaali, eli jänis aivan suoraa viivaa noudattaeen kilometrin päähän tielle ulos metsäsysalueelta. No ei muuta kun koira pois. Ihme sinkoiluja olleet kaikki ajot tänä vuonna. Iltapäivällä irti Lili ja Pluto, mutta eivät enää löytäneet mitään.

23.10.2018 Eilinen meni sadetta ja kovaa tuulta pidellessä sisätiloissa, joten tänään uudella innolla taas metsään. Tupu suoritti aamusta hyvää, joskin turhan laajaa hakua, ja löytyi sieltä välissä joku jälkikin, mutta aamuinen vesisade sotki sopivasti ja eläintä ei saanut liikkeelle asti. Siirtymä toisaalle, ja Hupi hakemaan. Jälki löytyi suht pian, ja sitä sitten taas setvikin yli kaksi tuntia, vaan ei löytynyt liikkeelle. Eteni kuitenkin pitkän matkaa, joten jänis varmaan iltayöstä liikkunut ennen vesisadetta. Tällä välin oli myös Lili irti, joka pari kertaa syherti siihen malliin että jokin jälki olisi ollut, mutta ajoitta jäätiin kuitenkin tänään.

21.10.2018 Tuttuun tapaan taas Tupu aamusta irti. Eikä taaskaan mennyt kuin kymmenisen minuuttia kun ajo pärähtikin päälle! Vauhtia oli taas hieman liikaa, ja ajo kulkikin melko suoraan tielle, jota pitkin olikin sitten painanut yli kilometrin - valitettavasti poispäin passeista. Yritettiin koira hihnassa löytää metsähyppyä isomman tien varrelta, mutta ei vaan löydetty. Siispä vaihdettiin paikkaa eilisen ajon paikoille, ja Lili tätä hakemaan. Oltiin jo tulossa metsästä ruokailemaan, kun koira jäi syhertämään. Ja juuri kun ruoka oli valmiina, niin ajo päälle. Otti tämäkin lähes suoran linhan kilometrin päähän tielle, josta kääntyi onneksi takaisin. Nyt saatiin jo jäniksestä näköhavaintokin, mutta kaukaa. Lopulta hukkui tielle, kun Lili jäi paljon jälkeen eikä enää löydetty. Iltapäivällä vielä Hupillakin oli yöjälki, mutta sitä ei enää ajolle saatu.

20.10.2018 Aamu lähti käyntiin eilisiä manauksia vasten erinomaisesti; Tupu irti, 10min hakua, 5min herättelyä ja ajo päälle. Lähti heti painelemaan kilometriin ja sieltä takaisin, jolloin ajojäljestä muodostui ympyrä - joka on tälle ADHD:lle ihan myrkkyä. Ympyrää juostiinkin sitten kaksi tuntia, kunnes Lauri meni lopulta väliin ja koira pois. Maltti tuollaisessa vanhan jäljen hukkatilanteessa on vielä ihan nolla, kunhan vaan joku jälki haisee niin sata lasissa sitä eteenpäin. Jospa se joskus rauhoittuisi... Loppupäivän kaikki muutkin koirat pääsivät vuorotellen maastoon, mutta toista ajoa ei enää saatu. Lilillä oli kuitenkin pitkä syherrys, joten luultavasti joku jälki siellä oli.

19.10.2018 Nurmeksessa taas, tänä vuonna lähtökohdat ehkä heikommat kuin koskaan. Yksikään koira ei ole toiminut tänä syksynä kunnolla, Hupilla ja Plutolla ainakin on vielä nenäpunkkia vaikka kuurikin on jo täyteen syötetty, eikä viime vuoden perusteella jäniskantakaan täällä ole kovin hyvä. No tänä aamuna kuitenkin koirat taas irti, Tupu alkuun. Hyvää laajaa hakua, mutta ainoa mitä löytyi oli (yllättäin) pyitä. Hupi välissä, ei sekään löytänyt mitään. Iltapäivällä vielä Tupu kävi löytämässä lisää pyitä. Ei minkäänlaista yöjälkitoimintaa koko päivänä, eikä edes yhtään jäniksenpapanaa nähty maastossa. Ei kovin hyvää lupaa loppureissua ajatellen...

Yllä olevat merkinnät kuuluvat 2018 Nurmesreissullemme.

6.10.2018 Tänään oli Liperissä naisajot, siis naisohjaajille suunnatut kokeet. Aino-Kaisa innostui osallistumaan, ja päätettiin ottaa sitten Lili myös ensi kertaa kokeisiin tähän tapahtumaan. No, tapahtumia ei puuttunut. Haku ei ollut kummoista, mutta lopulta sai kaivettua eläimen jalkeille ja se vetikin sitten melkein 3 kilometriä ihan suoraa reittiä. Mutta kuinka muuta olisi kuvitellut, niin jäniksen jäljet oli ryhmä nähnyt mutaisessa maassa koiran jälkien kanssa. Ilmeisesti siis rusakon onnistui kaivamaan. Minuutteja kertyi vain 18, meni pitkiä matkoja taas äänettä. Tavoitteena oli ajon saaminen, ei niinkään tulos, joten ensikertalaiselle ihan kelpoinen suoritus, josta on hyvä lähteä parantamaan.

30.9.2018 Viikolla on käyty ihan useamminkin metsässä, Lili suoriutunut parhaiten ottamalla joka kerta jäniksen ylös. Ajot nyt eivät ole vielä olleet pitkiä ja erityisesti tiehukat tuottavat vaikeuksia, mutta parempaan päin - nyt tulee ääntäkin kunnolla! Tänään startti Tupun kanssa kerhojen välisessä ottelussa, UDK:n ottelukoiraksi lainalla. Yllättäin (huomaa sarkasmi) yön satoi vettä, joten maastossa hajut ihan nolla. Neljästä koirasta vain yksi sai ylös, joista se ei ollut Tupu. Erinomaista hakua kylläkin teki ja löysi pari pyytäkin vaihteeksi, mutta nollille jäätiin, taas...

23.9.2018 Tänään edustettiin sitten meidän koirien voimin ISP:tä perinteisessä 4-cupissa Rantasalmella. Harmi kun ei kerholta muita koiria saatu lähtemään, sillä Hupilla on taas nenäpunkki ja tulos oli sen mukainen. Herättelyä kyllä, mutta ei jänistä taaskaan ylös. Tupu toisena koirana sai sentään jäniksen 3,5 tunnin haun jälkeen ylös, mutta sattui semmoinen tiekulkuri ettei taidot riittäneet. Minuutteja 25 ja nollatulos siitäkin. Ei jäänyt taaskaan paljoa muisteltavaa...

15.9.2018 Vähäisesti on kirjoitettavaa, niin vaisusti on kausi alkanut. Ajoja on tullut huonosti, tyhjiä hakuja sitäkin enemmän. Eikä vaisuutta poistaut tämän päivän ensimmäinen startti uusilla säännöillä. Hupi oli itselleen täysin epätyypillisesti aivan pihalla ensimmäiset pari hakutuntia, lähes saappaita kiillotti. Sitten lopulta irtosi ja loppuaikana teki normaaleja useamman sadan metrin hakuja. Jälki oli, mutta mistään ei löytynyt mihin oli jälkikentästä mennyt, joten tyhjäksi hauksi jäi. Samanlainen startti koekauteen kuin kahtena edellisenä syksynä...

26.2.2018 Niin se aika vaan kului taas ja metsäkausi on tältä osin päätöksessään. Pakkaset sotkivat suunnitelmia viimeisille päiville, joten mitään mainittavaa ei nyt tähän saa kirjoitettua..
Perinteinen yhteenveto kaudesta: Koepuolella ei voi kehua. Hupilla meni käytännössä koko kausi pipariksi alkusyksystä nenäpunkin ja sitä seuranneen juoksun takia. PM-kokeessa tuli onnistuminen, mutta tottakai lumelta... Tupun avo-ykkönen tietysti hyvä saavutus. Metsästyksellisesti oli taas mukava kausi, Nurmes toi vähäisistä ajoista huolimatta kaatoja ja molemmille nuorille koirille saatiin ensimmäiset jänikset syksyn puolella nurin. Rusakoita saatiin mukavasti 6 kappaletta, osa tosin miesajolla mutta pääsivät vanhemmat koirat niitäkin ajelemaan.

13.2.2018 Tänään Lauri päätti lähteä kokeilamaan Tupun kanssa pitkässä kokeessa AVO-starttia, kun se vielä tämän kevään on käytössä. Haku lähti hyvin käyntiin ja jälki löytyi noin 300 metrin päästä irtilaskupaikalta. Ylösottotyö sitten kestikin jälleen turhan pitkään, mutta lopulta lähti jänis liikkeelle. Ajo sujui alkuun hyvin mutta lopulta kävi tökkimään ja pahasti. Silti sai keräiltyä sopivasti minuutteja ja vaihtoihan jänis lopulta vähän maisemaa. Kuitenkin ajoajaksi täysi putki 120min jolla irtosi 90.50 ykköstulos! Tästä on hyvä jatkaa tuleviin vuosiin ja uusilla säännöllä DRAJ- tuloksia hakemaan.

4.2.2018 Vähäisesti on kirjoiteltu vaikka rusakkoa onkin jahdattu aktiivisesti nyt tammikuun aikana. Eilissäpäivänä kaksi ajoa, joista toinen karkasi ja toista Lauri pummasi pari kertaa ja siitä pelästyttyään painui Venäjälle. Tänään rusakko päätti aiheuttaa hieman sydämentykytyksiä. Katju, joka on ottanut paikkansa Rusakkokoiran virassa,  oli tänäänkin koirana. Yöjälki kerkesi jo välissä vaihtumaan vanhempaan ja Heikki meni peltosaarekkeeseen sitten katsomaan missä mättää. No siitähän se rusakko lähti ja otti sitten hatkat. Aivan ratavierustaa pitkin pitkän tovin, onneksi kuitenkin siinä kohtaa radalle on 30 metrin pudotus joten ei rusakkokaan sinne mene. Lopulta suuntasi sitten kuitenkin uhkaavasti sinne notkalteeseen josta koira jos toinekin on aikanaan radalle päätynyt. Kyllä tuli Laurille kiire. Lopulta koira saatiin sieltä pois, ei ollut rusakko radalle mennyt mutta ei enää siitä jatkettu. Heikki oli tällä välin motittanut toisen rusakon viereiseen peltosaarekkeeseen, ja tästä ei kaukaksi kerennyt kun Katjun herättelyä karkottuaan sai haulia kylkeen heti lähtöön, enää ei viitsitty toista kertaa katsoa meneekö samaiselle ratapenkalle vaikka passit olivatkin edessä...

31.12.2017 Lili osoitti tänään metsäkoiran kyvyt. Hanna ja Aino-Kaisa lähtivät sitä käyttämään iltapäivällä metsäkävelyllä, ja onnistuivat sitten saamaan jäniksen liikkelle ja Lilille ajoon. Tämäpä menikin sitten pitkälti pimeään asti jäniksen perässä, eikä olisi millään tullut pois! Haukkua ei tullut kuin harvakseltaan, joten ei tuosta ainakaan herkkähaukkuista ole tulossa.

30.12.2017 Vaikka sadeyön jälkeen ei ollut tarkoituskaan mennä metsään, niin aamulla saimme soiton, että olisi karkkorusakko liikkeessä. Sinne siis Katjun kanssa. Koira perään eikä kovin kauaa tarvinnut ajaa, kun rusakko oli jo Laurin edessä ja tästä eräksi. Samoilta sijoilta mentiin katsomaan toisiakin yöllisiä jälkiä. Selvittelyn jälkeen saatiinkin rusakko mottiin, ja Katju perään. Sieltähän se puskasta ampaisi ja suoraan Heikille, mutta kääntyi menemään poispäin ja seuraavaan mäkeen. Nyt ajoikin Katju sitten sitä jo pidempään ja kävikin näyttäytymässä passissa, mutta lopulta sotki jälkensä vetiseen kuusikkoon.

13.12.2017 Eilen olisi ollut hyvä rusakkosää, jälkeä oli paljon mutta ei vaan tahtonut löytää makuujälkiä mistään. Eräästä kohdasta löytyi paljon valkoisen jälkeä, joten Lili pääsi sinne selvittelemään. Eikö sitten Heikki onnistunut karkottamaan rusakon aivan tien vierestä, aamulla näkemättä jääneistä jäljistä. Lili sai lyhyen ajonpätkän siitä, mutta kello oli jo paljon joten jätimme tälle päivälle. Rusakko oli yön aikana tullut lumiräntävesisateesta huolimatta pois "linjasta", mutta oli lähistöllä liikkunut toiseen paikkaan josta karkkosi jäljitysvaiheessa. Sekä Pluto että Katju yrittivät sitä ajaa, mutta molemmat onnistui jättämään suuren ojan toiselle puolelle, josta pääsi itse kuitenkin yli. Otti kuitenkin sen verran vauhtia, että tuli Laurin passiin ja tälle kautta ensimmäinen rusakko nurin.

10.12.2017 Laurilla alkoi lomat, ja metsää on taas nähty reilusti. Tupukin sai viimein kunnon ajon (tunnin hukkaa lukuunottamatta) johon aikaa kertyi vajaa kolme tuntia. Hupi kaivoi toisena päivänä lumituiskussa jäljettömästä maastosta jäniksen ylös. Rusakkojahdit perinteiseen malliin, valkoisia jäniksiä vaan ajoon - jotka nekin ovat oppineet juoksemaan tietä varsin reilusti! Tänään koestartti Hupilla PM-kokeeseen, johon yhden tuomarin viime hetken peruutuksen takia laitettiin Aino-Kaisa ensimmäistä kertaa ohjaamaan koiraa. Hyvin tuntui menenvän, pitkä putki ja lyhytkin tarpeeksi pitkä riittäen ykköstulokseen. Kyllä se taas onnistuu lumella, onnistuisi joskus sulalla!

23.11.2017 Nurmeksen jälkeen on käyty metsässä aina kun ehtii, mutta eipä mitään niin "erikoista" ole tapahtunut että tänne olisi tullut kirjoiteltua. Tupun kanssa on pyritty saamaan ajoja, vaan on jänis maannut tiukassa. Hupi sen sijaan nyt nenäpunkin ja juoksun jälkeen on vakiintunut omaan tahtiin, eli jänis aina ylös, mutta vielä tarvitsisi sitä ajon kestoa..... Mutta, tänään oli hieno päivä. Lauri kävi aamulla katsomassa sopivat rusakon jäljet joita sitten lähdettiin pikkuneiti Lilin kanssa koittamaan. Eipä tuo yöjäljlelle vielä paljoa ymmärtänyt, joten Lauri lähti sitten rusakkoa jäljittämään. Pitkän ja vaivalloisen jäljityksen jälkeen läpi tiheän tureikon löytyi tuore makuus. Lili sattui olemaan paikalla, joten karkkojäljille perään. Ensimmäistä kertaa Lilille tuoretta jälkeä, ja rupesi pikku hiljaa ääntäkin irtoamaan. Sitten kajahtikin iloinen perslähtö! Hienoa ajoa kesti noin 20 minuuttia kunnes valkoinen jänis pomppi Laurin eteen. Hetken piti miettiä, että raaskiiko, mutta kun ei koe/harjoitusmaastossa oltu niin Lauri sen siihen ampui. Näin Lilille ensimmäisestä ajosta ensimmäinen kaato! Rusakko oli siis sotkenut omat jälkensä jossain välissä valkoisen jälkiin kun sen pesälle päädyimme, mutta eipä tuo haittaa, pienen koiran ensimmäinen kuitenkin!

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2017 Nurmesreissullemme

28.10.2017 Viimeinen päivä valkeni - kirjaimellisesti, kun yön aikana oli tupruttanut lunta ja lisää tuli koko päivän. Jälkiä ei siis löytynyt mistään, eikä jänis ollut varmaan liikkunut juurikaan. Kuitenkin laitettiin ensin Tupu, sitten Hupi hakemaan. Jonkun aikaa olivat erillään mutta päätyivät lopulta yhdessä lähinnä hökeltämään ympäri maastoa. Hupi rupesi kuitenkin herättelemään, mutta ei vaan löytänyt jänistä ylös.
Yhteenvetona reissusta voisi sanoa, että ajollisesti huonoin koskaan. Ajoja tuli vain neljä, ja nekin kahtena päivänä. Mutta on kolikolla toinenkin puoli, ikinä ei olla vielä päästy ampumaan jokaista ajossa ollutta jänistä, saaliillisesti oli oikeinkin onnistunut reissu.

27.10.2017 Aamusta jälleen Tupu irti kokeilemaan tuttua paikkaa, josta on (taas) joka vuosi lähtenyt ajo. Viimein päättyi ajoton putki, kun melko nopeastikin Tupu sai jäniksen jalkeille. Pienen kierroksen jälkeen se tulikin Laurille hollille, mutta kaksi kaunista ohilaukausta antoivat jänikselle vain lisää vauhtia. Lopulta se onnistui sotkemaan itsensä vähän isommalle tielle eikä Tupu saanut siitä selkoa. No, koira kiinni ja käytin penkomaan tämän tien reunoja. Pian Tupu saikin jonkun vainun, mutta ei se sama jänis ollut kun kävi pyörimään taas tuttua yöjälkitöherrystänsä. Tällä kertaa kuitenkin sai nyt toisen jäniksen jalkeille, ja kas kummaa se sattuikin tulemaan Heikin passiin, joka sitten sai jäniksen kumoon. Näin Tupulle toinen jänis ja reissun kolmas. Katju oli koko aamun myös irti, mutta vaikutti siltä, ettei se yhtään ymmärätänyt, mitä varten se metsässä oli. Ruokailumme ajaksi myös Miina päästettiin jaloittelemaan. Iltapäivästä vielä hiukan Hupia irti, sillä alkaa juoksu olemaan pian päällä joten eipä sen toiminnassa nyt ole paljon järkeä..

26.10.2017 Taas kokeilemaan yhteen vuosien luottopaikkaan, josko ajot viimein raikaisivat. Vaan ei. Tupu otti muutaman hakulenkin jälkeen jäljen, jolla pyörikin sitten käytännössä lopun päivää ilman mitään lopputulosta. Mukaan laitettiin myös Katju, mutta ei sekään saanut sen enempää selvyyttä asiaan. Jäniksen jälki todistettavasti oli suon ohuen ohuessa lumikerroksessa, mutta eivät vaan millään löytäneet missä olisi ollut makuus. Neljäs päivä ilman ajoa. Täytyy jo oikeastikin huolestua jäniskannasta, niin paljon aluetta kerkesivät päivän aikana tallata että kyllä jostain olisi pitänyt edes karkkopupu lähteä. Ei kyllä koirissakaan ole kehumista, kun niin töhräämiseksi meni koko päivä.

25.10.2017 Hupi sai tänään vuoron aloittaa. Hakua, hakua ja hakua..Lopulta alkoi vihdoin herättely. Mutta sitä sitten kestikin, ei löytynyt ylös asti sitten millään. Vanhat piirteet sitten iskivät, ja ei meinattu saada pois jäljeltä millään... Lopulta antautui ja päästiin vielä iltapäivälle vaihtamaan paikkaa. Miina tällä kertaa jaloittelemassa, mutta ei löytynyt mitään. Jo kolmas päivä ilman ajoa. Todella huolestuttavaa.

24.10.2017 Aamusta jälleen tutuille paikoille ja Tupu irti. Hakua, hakua ja hakua, mutta ei hajuja sitten missään. Iltapäivällä Katju ja Hupi yhdessä eri maastokohtia haravoimaan. Vaan ei vieläkään merkkiäkään jäniksen hajuista. Tiedä sitten onko vika koirissa vai jäniskannassa, mutta ei näin huonoja vuosia ole ollut vielä koskaan!

23.10.2017 Tämä päivä olikin sitten ihan eri kuin eilinen. Hupi ensin irti, ei löytänyt edes hajuja. Vaihdettiin paikkaa ja Tupu metsään. Jonkinlaista yöjälkityöskentelyä oli, mutta ei vaan löytänyt tietänsä jäniksen makuulle. Vielä iltapäivästä vanhusosasto jaloittelemassa, Katju löysi vain pari teertä eikä Miinallakaan ollut mitään jäniksen hajuihin viittaavaa.

22.10.2017 Olipahan aloituspäivä! Tupu aamusta irti, ja rupesi syhertämään hyvinkin nopeasti. Se kesti ja kesti, joten myös Hupi laitettiin metsään. Tarkoitus oli saada se menemään toiseen maastonkohtaan, mutta kas yllättäin olivat koirat kohta samassa paikassa. Pikkuhiljaa etenivät luultavasti jälkeä ja Hupin herättely voimistui hakkuun laidalla. Yhtäkkiä Heikki huutaa, että "jänis tulee tietä" ja kohta pamahti. Ajo lähti noin viisi minuuttia tämän jälkeen, ja päätyi tottakai kaadolle. Eipä näinkään ole ennen käynyt! Hupi teki varsinaisen työn, Tupu oli selkeästi hiukan pihalla mitä pitäisi tehdä, kun on toinenkin metsässä. Siirryttiin tästä vähän, ja Tupu pääsi jatkamaan. Pitkän selvittelyn jälkeen Heikki olisi taas saanut ampua jäniksen ennen ajon lähtöä, mutta jätti tällä kertaa ajon alettua sen jatkumaan. Tielle tuli piiiitkä hukka, mutta lopulta jänis löytyi ja pienien pyörähdyksien jälkeen tuli Laurin eteen. Päivän toinen ja Tupun ensimmäinen kunnolla ajettu jänis! Iltapäivällä vielä Katju ja Miina irti, mutta ne eivät löytäneet mitään.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2017 Nurmesreissullemme

14.10.2017 Ei ole tänne tullut paljoa kirjoteltua, koska ei ole ollut mitään kerrottavaa. Ajoja on tullut suorastaan hälyttävän huonosti vaikka metsää on nähty monena monena päivänä. Tämä syksy on kaikkine nenäpunkkeineen ollut muutenkin todella surkea, joten ei kovin hyvistä lähtökohdista lähdetä taas viikon päästä Nurmekseen, mutta josko siellä jotain löytyisi...

23.9.2017 Koepäivä isolla K:lla. Lauri tavoiteli Hupin kanssa sulan ykköstä Kiteellä, ja Hanna edusti ISP:tä Tupun kanssa ottelussa Kuhmoisissa. Vaan eipä jäänyt päivästä mitään kerrottavaa jälkipolville. Hupi haki tyhjät, nenäpunkki vaivaa selkeästi edelleen lääkekuurista huolimatta. Tupu löysi jäniksen nopeasti, mutta hukkasi vähintään yhtä nopeasti ja sortui sitten perusvirheeseensä eli jäljen ympäri kiertämiseen. Intoa on paljon enemmän kuin malttia, ja se näkyy hukan selvittelyssä liian suuresti. Molemmille nollat.

17.9.2017 Tupu ja Hupu, siis Hupi, ovat edelleen olleet yksinomaan metsässä. Tupu on saanut joitakin ajoja, mutta ne tuppaavat vielä jäämään lyhyiksi eikä hukkaselvittelyssä ole päätä eikä häntää... Hupi sai nenäpunkkilääkityksen, ja tänään käytiin vähän ottamassa ajohommistakin löysät pois. Puoli ysiltä irti, ja kuuden jälkeen illalla suostui tulemaan kyytiin. Melkein 30 kilometriä ja kolme eri ylösottoa mahtui tähän päivään.

9.9.2017 Kauden ensimmäinen kirjoitus tänne, ei kovin hyvä merkki. Ei kyllä ole kovin kaksisesti kausi lähtenyt käyntiin. Hupilla mitä todennäköisemmin nenäpunkkia pärskimisestä ja ajojen puutteesta päätellen. Tupua on harjoitettu kovasti, parannettavaa toki löytyy paljonkin mutta nuori on koira, vielä ehtii..

26.2.2017 Kauden viimeisiä viedään. Lauantaina vielä kerran yrittämään Tupulle kaatoa. Pitkän etsimisen jälkeen yhdet jäljet löydettiin ja siitä lähtikin ajo, mutta se hukkui pian juuri paikalla olleen traktorin jälkiin. Mihin lie jänis mennyt kun mistään ei löytynyt poishyppyjä...Tänään koe, jonka jälkeen vielä kauden viimeistä rusakkoa yrittämään Katjun kanssa. Haeskelu tuotti tulosta ja ajo saatiin, rusakko nähtiinkin mutta ampumaan ei päästy.
Vielä pari viimeistä päivää käydään varmasti metsässä, mutta tähän väliin yhteenveto kaudesta. Saaliillisesti paras kausi vuosiin - 5 metsäjänistä ja rusakoita melkein tuplaten. Ajoja tuli tavalliseen tahtiin, koemenestys sen sijaan jäi Hupilla jälleen turhan vaisuksi, KVA antaa edelleen odottaa itseään. Tupulle metsässä olemisen oppia ja ajojakin tuli, joten tästä on hyvä jatkaa reenaamista ensi kaudella (tottelevaisuuden osalta jo keväällä........................)

20.2.2017 Viikonloppu vierähti taas metsässä. Lauantaina Lauri kävi koittamassa, josko Tupulle saataisiin vielä kaato tälle kaudelle. Ajoa noin tunti, mutta jänis ei ollut yhteistyöhaluinen passituksen kanssa. Tämän jälkeen hieman kiinniottoa, olisiko noin neljä tuntia, koira tulossa äitiinsä......Sunnuntaina koe, jossa tuomarointihommia. Tänään vielä uudestaan Tupun kanssa, mutta ei enää löytynyt ajettavaa.

12.2.2017 Eilen Hupia käyttämässä, kun se ei ole päässyt juuri metsään nyt talvella. Ajoa reipas tunti. Tänään Tupun kanssa. Hyvin alkaa ajettavat löytymään, mutta ajoa ei kertynyt kuin vajaa tunti, vanhaa jälkeä oli niin paljon maastossa että meni pieni koira sekaisin siinä.

5.2.2017 Taas toiminnantäyteinen viikonloppu. Lauantaina Miinan kanssa etsimään rusakoita. Jälkiä löytyi jokunen, ja koira perään. Ensimmäinen yrittämä vei väärään paikkaan, mutta toisen jäljen päästä löytyikin ihan oikea eläin. Eikä taaskaan mennyt kuin noin minuutti, kun rusakko oli jo kellallaan. Tiellehän ne aina pyrkivät. Vielä toista yritettiin, mutta ei lähtenyt liikkelle pienestä metsäläpäreestä pellon keskeltä, vaikka jäljet sinne varmasti veivät.
Tänään ulkoiltiin Tupun kanssa. Ajettava löytyikin ylös ja ajoa kertyi vajaa tunti, kiinniottoaikaa sitten lähemmäs pari tuntia... Tottelevaisuusominaisuudet näyttävät perityneen äidiltään.................

15.1.2017 Uusi vuosi vaihtui jo aikaa sitten, ja viime vuoden lopulta jäi juttuja kirjoittelematta. Metsärypistys viimeisellä viikolla tuotti ajoja niin erityisesti Hupille ja Tupulle, mutta rusakoita ei eteen sattunut joten kaatoja ei enää vuodelle tullut. No, tämä viikonloppu taas metsättiin ahkerasti. Lauantaina Miinan kanssa rusakkoja etsimässä, aamulla satoi lunta eikä jäljistä meinannut oikein saada mitään selvää. Yksi varma jälki, koira perään ja.....Metsäjänisajo.
Tänään uusi yritys, nyt Katjun kanssa. Samoille paikoille, ja nyt jäljitettiin rusakko ihan pesälle asti. Heikki sen alkuun karkotti, koira kohtapuoliin perään ja noin viiden minuutin ajon jälkeen rusakko löysi itsensä Heikin hauliparvesta. Vielä käytiin etsiskelemässä uusia jälkiä, kyllähän niitä oli mutta todella hankala taas kuutamoyön jälkeen saada selvää mihkä olivat menneet...Viimein löytyi yksi, koira perään ja ajolle ja...Metsäjänis.

22.12.2016 Joulu lähestyy, metsä hiljenee hetkeksi. Siellä on kuitenkin käyty ahkerasti. Ajoja ollut mukavasti, tosin tänävuonna jänikset kulkeneet huomattavasti herkemmin isommille teille kuin aiemmin... Miinan kanssa käytiin jahtaamassa rusakoita ihan tosissaan, porukalla saatiinkin kolme pataan. Tupu alkaa osoittamaan ihan ajavan koiran merkkejä - myös tottelevaisuuspuolella.............

10.12.2016 Tänään suunta kohti Haminaa ja PM-koetta. Keliodotus oli aika karmea, eilisen suojasää vaihtui lähes 10 asteen pakkaseen, joten tuskaa oli tiedossa...Yö oli selkeä, joten jänis oli juossut. Jälki löytyikin aika nopeaan, ja herättelyn kera lähti etenemään, etenemään ja etenemään...Koira päätyi reilusti yli kilometriin lähtöpaikalta, jolloin suuntasimme perään. Pahaksi onneksi Hupi oli juuri paikalle saapuessamme hukannut jäljen pakkasen kovettamaan kohtaan, ja ilmeisesti lähti meitä karkuun takaisin lähtöpaikalle! Se siitä ensimmäisestä erästä...Jäimme tälle paikalle odottelemaan koiraa takaisin, vaan ei se tullut, jokusen kierroksen jälkeen kävi syhertämään uudestaan yli kilometrin päähän meistä. Sitä syherrystä menikin loppuerä, eli puolitoista tuntia. Eteni sekin jälki, mutta vielä oli edennyt tolkuttoman kauas siitä mistä kävin koiran hakemassa. Kyllä oli jänis juossut ahkeraan yöllä, ja Hupi tietysti onnistui osumaan jäljille niiden alkupäästä...

4.12.2016 Metsällä on käyty ahkeraan. Perjantaina Hanna ja Lauri kävivät penkomassa rusakonjälkiä Katjun kanssa, koira ensimmäistä kertaa lokakuun jälkeen irti joten hiukan yli-intoa huomattavissa...No kyllä lopulta metsäjänisajon sai aikaan. Lauantaina käytiin lumituiskussa jänisjahdissa sukulaisten kanssa. Hupi aamulla hakemaan, ei kuitenkaan löydetty jälkiä eikä ajettavaa. Katju iltapäivällä, löysi syönnökset ja heti siitä myös jäniksen liikkeelle. Kulki metsää niin innolla ettei tullut passien eteen. Sunnuntaina rusakkojahtia porukalla. Ensin Pluto ja Tupu molemmat irti, rusakkoa ei löytynyt mutta Tupu löysi taas itse ajolle metsäjäniksen, nyt ajoa jo puolisen tuntia! Vaihdettiin koiraksi Miina, kun mentiin hiukan lähemmäs vaaran alueita. Jäljiltä nopeasti ajo, joka pyörikin useamman kierroksen pientä mäessä, kunnes sinkosi yhtäkkiä pellon yli, siitä toiseen mäkeen ja lopulta junaradalle, koira kuitenkin saatiin kiinni tarpeeksi ajoissa. Sekuliksi Hanna oli sen katsovinaan, joten ei sinänsä yllätä...

29.11.2016 Nyt on taas kerrottavaa. Hienoa kerrottavaa. Eilen menimme rusakkojahtiin Tupun kanssa, tavoitteena ensimmäinen kaato. Ensiksi rupesin seuraamaan eilispäiväistä jälkeä, mutta tunnin sitä mentyämme hävitimme sen - kyllä rusakko osaa juosta pitkään yöllä! Siirtyminen seuraavaan paikkaan, ja rusakko löytyikin hyvin pienestä motista. Koira perään ja ajo päälle. Lauri olisi saanut ampua sen lähes heti, kun pienen metsäkierroksen jälkeen palasi makuulle, vaan oli liian varovainen pyssymies. Tupu takaisin perään ja pian tulikin Heikin eteen, mutta matkaa oli liikaa eikä rusakko jäänyt laukaukseen. Sitten selviteltiinkin Tupun kanssa yhdessä jonkin aikaa, mutta löytyihän se metsähyppy ja taas koira jäljille. Ikänsä takia Tupu on vielä todella tiukka, joka vaikeutti hieman ajon seurantaa. Rusakko tuli vielä näyttäytymään Laurille, mutta loikkasi metsään liian kaukaa. Lopulta Tupu hukkasi sen aukolle melko kauas meistä, ja tuli isäntää ikävä. Kuitenkin reilun tunnin koira sai eläintä pidettyä liikkeellä, avustetusti kylläkin, mutta silti hieno suoritus.
Tänään uudestaan sama homma. Jänis oli liikkunut pakkasyönä todella paljon, ja ensimmäisestä yrityksestä emme saaneet kukaan mitään selvää minne olivat lopulta menneet makaamaan. No, uusiksi eiliseen paikkaan ja rusakko bongattiin ihan samalta paikalta. Tupu siihen ja näkölähdöllä ajo. Nyt vaan rusakko ei edes yrittänyt metsälenkille vaan suoraan tielle, josta Heikki sen ampui. Tupu menikin hiukan sekaisin kun menetti näköyhteyden ja samalla kuului laukaus, ja kaadolle tuleminen kestikin jonkin aikaa...Mutta siitä huolimatta, Tupun ensimmäinen saalis! Eipä emänsäkään ensimmäistä rusakkoaan kerennyt kauaa ajamaan, joten eipä se tuosta toivottavasti pilaannu..

23.11.2016 Tupu otti maanantaina jälleen jäniksen ylös, tällä kertaa ihan itse hakemalla löysi jäljetkin. Ei taas mikään pitkä ajo, mutta eipä sen vielä tarvitsekaan olla. Tänään käytiin Hupin kanssa kokeilemassa jälleen AJOK-koetta. Säätila oli aika kehno, mutta vielä sulan kelin vallitessa sitä täytyi yrittää. Ensimmäinen haku kesti lähes 3 tuntia, ylösoton jälkeen ajo sujuikin hyvin kunnes täydellinen hukka metsään. Ajoa vain 50 minuuttia. Ei suju niin ei suju....Toista ei siinä kelissä enää saanut ylös, vaikka joltain hajulta sen pois otin. No, pisteet tuntuvat pysyvän samana oli koelaji mikä hyvänsä...

17.11.2016 Metässä on käyty, vaan omien koirien kanssa vähemmälti. Mutta sitäkin iloisempi metsätapahtuma oli, kun Tupu otti ensimmäisen ajon! Rusakko lähti aivan nenän edestä, hetken hämmennyksen jälkeen alkoi tulla ääntäkin. Ei se nyt mikään pitkä päräys ollut, mutta nyt on pää auki - kyllä tästä vielä (toivottavasti) kuullaan! Tänään yritettiin jälleen etsiskellä rusakoita Miinalle ajettavaksi. Ensin perinteinen metsäjäniksen jäljitys, kunnes tuli tieto hyvin pienessä motissa olevasta rusakosta. No sinne mars. Pienessä se olikin, Miina kerkesi juuri kiljahtamaan ajon kun rusakko oli jo kohdannut Laurin hauliparven. Vanhukselle ei onneksi ole enää väliä, ammutaanko kuinka pitkiin ajoihin - tämä oli sille kyllä nopeusennätys!

5.11.2016 Nurmeksen jälkeen on huilattu metsälläkäymisen osalta. Lauri kävi Hupin kanssa viikolla treenaamassa koejäniksiä, joita sitten koeteltiin tänään. Keliolosuhde oli niin ja näin, mutta paljaaksi maaksi se kuitenkin oli tulkittavissa. Hupille siis hyvä sauma saada viimein se viimeinen ykkönen. Ensimmäinen ajo lähtikin kulkemaan oikein nätisti, mutta tunnin täyttyessä meni metsätietä niin hyvää vauhtia kohti isompaa tietä, ettei uskaltanut enää jatkaa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että toinen jänis jäi taas löytymättä. Toisessa erässä se oli todistettavasti karkonnut koiraa erän loppuvaiheessa, koska ryhmä sen näki, mutta koira ei jäljelle osunut eikä sitä siihen viety, kun jänis vaihtoi joen yli sillan kautta maastoa ja pitkää erää kuitenkin tarvittiin. Kolmannessa erässä oli kyllä jäljellä, mutta jälki oli pitkä ja haju jo vanha, niin eipä siitä valmista tullut. Hohhoijjaa....Tarkoitus oli viikolla startata kokokauden AJOK-kokeessa, mutta tuomarit jäivät saamatta. Sen varaan melkein jää valioituminen tänä syksynä, jahka lumet sulavat..

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2016 Nurmesreissullemme

21.10.2016 Hupi sai kunnian olla viimeinen aamuvuorolainen tämän vuoden reissulla. Jälki löytyi taas hyvin pian, mutta ylösotto kesti hyvin pitkään ja Pluto laitettiin mukaan seuraksi. Jänis kävi ajon aikana katsomassa Jukkaa ampumahollilta, mutta hän ei erinäisistä syistä ehtinyt ampumaan. Koirat lopulta kiinni, ja siirtyminen toisaalle. Katju hakemaan, ei kuitenkaan löytynyt jälkeäkään. Lopulta päätyivät Tupun kanssa vaeltelemaan kauaksi lähtöpaikalta, josta piti hakea pois. Iltapäivällä vielä Miina vähän aikaa hakemassa, mutta ei löytänyt jälkiä.
Kahtiajakoinen reissu - saalista saatiin parhaiten moniin vuosiin, mutta ajot jäivät kyllä tasoltaan melko heikoiksi. Molempiin varmaan syynä jänisten innostus tienkäyttöön sekä aivan samaa jälkeä juoksemiseen.

20.10.2016 Katju vuorostaan aamusta metsään. Eilen löydettiin hyvä paikka, johon kokeilemaan. Ylösotossa kesti ihan jonkin aikaa, mutta ajo lähti ja jänis tulikin heti kurkkaamaan passimiehiä, mutta huomasi heidät turhan kaukaa. Kävi lenkin jälkeen vielä uudestaan näkyvillä, kunnes katosi Katjulta kokonaan. Ruokatauon jälkeen Hupi metsään, pitkä jälkityöskentely ja ajo päälle. Parit metsälenkit ja suoraan metsätien kautta isommalle metsätielle ja sinne kokonaan hukkaan.

19.10.2016 Hupi on nyt saanut aamuvuoroja, ja niin tänäänkin. Myös Pluto aamulla vähän aikaa irti. Hupi ei pitkästä herättelystä huolimatta saanut ylös, mutta Hanna kävi Tupun kanssa löytämässä jäniksen syönnöksen ja siitä Hupi ottikin pian ajon. Jänis pyöri paljon samoja seutuja, ja Lauri pääsikin ampumaan sitä kahdestakin paikasta, ohi. Lopulta Hupin seottua kaikkiin jälkiin laitettiin Miina ruokatauon jälkeen kohtaan, missä jänis nähtiin viimeksi. Ajo lähtikin pian aivan perslähtönä ja siitä suoraan Laurin eteen, enää ei mennyt ohi. Neljäs kaato tälle reissua. Miina ja Pluto vielä iltapäivästä uusiksi irti, mutta ei ylösottoa.

18.10.2016 Hupi aamusta metsään. Ei taaskaan kauaa mennyt kun haju löytyi ja siitä ajo melko nopeasti päälle. Pienien vaikeuksien kautta sai kuitenkin jänistä kyyditettyä lähes parin tunnin ajan kunnes jänis erehtyi kerrankin jopa metsäpassin eteen ja Lauri pääsi ampumaan Hupille jo reissun toisen. Tämän jälkeen Pluto ja Katju irti metsästäjien ruokaillessa, mutta sinnikkäästä yrityksestä huolimatta ajoa ei saaneet aikaiseksi.

17.10.2016 Erinomaisen päivän jälkeen paluu maan pinnalle. Aamulla jälleen Miina metsään, reilun tunnin haki ja ajo päälle. Heikin ja Laurin välistä meni passien ohi eikä tullut enää samoille suunnille. Hupi tämän jälkeen metsään, ajo jonkin ajan kuluttua päälle. Jänis kävi näyttäytymässä kaikille passimiehille ja paineli sitten juoksemaan tielle - kilometrin päähän. Iltapäivällä vielä Katju ja Pluto irti, mutta ajoa ei aikaiseksi.

16.10.2016 Täällä taas ja metsään mentiin heti aamusta. Miina-vanhus sai kunnian aloittaa työt; haki pari kierrosta, ajo päälle ja jänis suoraan Heikin eteen. Suorastaan epänormaali aloitus nurmesreissulle kun kaato saatiin ihan heti. Pieni siirtymä ja vanhus vielä hakemaan, herättelystä huolimatta ei kuitenkaan ylös. Hupi päästettiin samoilta paikoilta jatkamaan, ja kävikin hakemassa toisen jäniksen eri suunnasta. Ajo tuli muutaman metsälenkin ja hukan jälkeen tielle josta jälleen Heikin eteen ja päivän toinen kaato siitä. Vielä iltapäivällä Katju ja Pluto irti, Pluto otti ajon jota ajoikin yksin noin tunnin, mutta tämä jänis olikin sitten normaali Nurmespupu joka ei tielle yrittänytkään.

Yllä olevat kertomukset kuuluvat vuoden 2016 Nurmesreissullemme

8.10.2016 Lauri on keskittynyt lähinnä linnun pyyntiin joten Hippu on päässyt useana päivän juoksemaan, ainoana suorituksena tosin lyhyt oravahaukku. Hanna kävi torstainan Hupin kanssa, ajoi ehkä elämänsä parhaiten paljon tietä käyttävää jänistä, lähes täyden pitkän erän. Odotus tämän päivän kokeelle oli siis hyvä, mutta kas kummaa kun sään herrat iskivät taas...Vuorokauden kestänyt kova tuuli ja täysi kuivuus metsässä ovat niin kitkerää kalkkia jälkitarkalle koiralle, että taas sai kirjoittaa tyhjät erät. Ei se osu kokeessa ei sitten millään. Työtä teki kovasti ja hausta sai myös huippupisteet (4,88) mutta kun ei niin ei.

2.10.2016 Perjantaina Lauri kävi Hupia juoksuttamassa ja ajojen puolesta olisi saanut ykkösen kirjoittaa. Mutta annas kun tulee koe...Haminassa startattiin tällä kertaa. Kaksi ajoa kyllä tuli, mutta molemmat käyttivät todella runsaasti tietä eikä tieajo ole tämän koiran vahvuus... Muutaman minuutin jäi tuloksesta ajominuutit joten jälleen kunnon nollaputkella aloitettu tämä kausi..

27.9.2016 Hupin kanssa reenailemassa tulevia koitoksia varten. Jänis löytyi nopeasti ja kulkikin usean tien kautta aika kauas lähtöpaikoilta. Päätin ampua jäniksen mikäli tilanne tulee, kun tykkäsi niin kovasti tietä juosta. Aika nopeasti tulikin suoraan eteen ja saatiin syksyn ensimmäinen kaato.

24.9.2016 Vähille jäi reenaus viikolla, yhtenä päivänä ehdittiin Hupia käyttämään mutta jänikset taas painelivat heti isommille teille joista koira äkkiä kiinni, niin se reenaus jäi siihen. Tänään startti sitten neljän kupissa Siilinjärvellä, maastojen suhteen odotukset kovat mutta ne vesittyivät (kirjaimellisesti) kun vettä tuli taas koko yön ja päivän...Hyvä kyllä ensimmäisen jäniksen saikin ylös pitkän selvittelyn jälkeen, mutta minuutit jäivät vähäsiksi. Vähemmän yllättäin toinen jänis jäikin löytymättä, vesisade ei vaan sovi tälle koiralle ollenkaan. Jos se siitä tulevina viikonloppuina...

17.9.2016 Jäänyt taas tänne kirjoittelematta. Aika vähän on metsässä ehditty käymään, sairastelut ja muut menot ovat sotkeneet. Hupia pääasiassa reenattu syksyn koitoksiin, ajoja on ollut mutta niissä on kyllä parannettavaa. Parannettavaa jäi tänäänkin, kun tuli taas uusi koepaikkakunta Sulkava koettua. Ensimmäinen ajo lähti nopeasti mutta kesti vähän, parin mutkan kautta hukka aivan pikitien tuntumaan. Toista ei saatu kuivassa kelissä enää ylös kaivettua.

3.9.2016 Lähes joka aamuittain on oltu metsässä jonkun koiran kanssa. Ajojakin on saatu, mutta tiukassa ovat tänä syksynä olleet. Jahtiinkin jo päästiin, yhtä jatkuvasti tielle tulevaa jänistä/rusakkoa/sekulia koitettiin Katjun kanssa saada, mutta jänis teki vanhanaikaiset ja meni Laurin selän takaa noin 20 metrin päästä. Tänään koestartti Hupin kanssa, ei aina voi onnistua, tyhjät haut ja reilu 7 pistettä.

25.8.2016 Metsässä on käyty ahkeraan eri koirien kanssa, ajoja tullut vaihtelevasti. Kisakunto syksyä vasten nousee kuitenkin.

22.8.2016 Ja taas se alkoi! Vesisade sotki mahdollisuudet mennä heti aloituspäivänä metsään, mutta heti seuraavana päivänä mentiin aamulla aikaisin. Hupi ottikin kauden ensimmäisen ajon vartin haun jälkeen.

29.2.2016 Eilinen meni kokeissa Haminassa taas kasvatti Roopen kanssa. Keli oli koiralle vaikea, ja tulos jäikin muutaman pisteen päähän ykkösestä -  ratkaiseva hukka tuli, kun koira ei päässyt enää siinä lumimäärässä jyrkkää mäkeä ylös. Kokemusta taas kuitenkin. Tänään vielä viimeinen yritys, Pluton kanssa. Rusakoiden makuupaikkoja ei taaskaan löytynyt, joten mentiin istuskelemaan nuotiolle Hannan ja Pluton ravatessa ympäri metsää. Jälkiä vaan ei ollut yhtään missään, ja ajotta jäätiin. Hyvä lopetus kuitenkin kaudelle.
Yhteenveto: Kausi oli oikein mukava, vaikka se suurin päätavoite (Hupin KVA) jäikin ensi syksyyn. Kokeissa tuli nyt etenkin talvikaudella menestystä, Hupista tuli vuoden eräkoira Rautjärvellä, ja Nurmeksessa päästiin pari jänistäkin ampumaan. Rusakot vaan saivat jäädä rauhaan kotoseudulla kun ei niitä ajolle juurikaan saatu. Tästä sitten odottelemaan taas, 20.8 ei ole niin kaukana....

26.2.2016 Lähdettiin ulkoiluttamaan Plutoa, kun se on ollut sekaisin narttujen hajuista viime viikot. Jälki löytyi pellolta ja päätyi sitten läheiselle ladolle, jonne Pluto jäi nuohaamaan. Hetken koputtelun jälkeen ladosta lähtikin kettu, väärältä puolelta jotta Lauri olisi päässyt sen ampumaan. Pluto perään, ja ajoikin kunnes tuli isommalle tielle josta koira pois. Kettu oli jatkanut lähelle rajaa vielä pitkän matkaa, mutta passimiesten puutteessa ei enää laskettu koiraa jäljille.

25.2.2016 Lähdettiin kokeilemaan, millaiset jänismaat löytyy Lohikoskelta valtion mailta. Alue on ainakin hyvä, mutta jäniksenjälkiä ei ollut juuri missään. Hupi haki lähes 5 tuntia eri puolilla aluetta mutta jänistä ei vaan saatu jalkeille. Pitää käydä uudestaan ensi syksynä.

24.1.2016 Rusakoita yritettiin Miinan kanssa. Epämääräisiä jälkiä oli muutamia, ja pitkän etsiskelyn jälkeen laskettiin koira lupaavimmille. Ajo lähti nopeasti, mutta osoittutui heti tietysti metsäjänikseksi...No, taas tiheään kuusikkoon jossa pyöri pari tuntia tulematta tielle. Lopulta piti kahlata hakemaan koira pois. Kyllä 12-vuotias vaan jaksaa mennä vielä!

23.2.2016 Viimeinen jahtiviikko käyntiin, ja aloitus sukulaisten luona Hupin kanssa. Viikonlopun satoi lunta ja sitä kertyikin oikein reilusti. Tuoreita jälkiä ei ollut yhtään missään, mutta niin vain reilun kolmen tunnin haun jälkeen Hupi kaivoi jäniksen ylös. Oli taas kyseessä METSÄjänis, ei tullut tielle ja passimiesten eteen taaskaan kertaakaan. Kolme tuntia pyöri tiheässä kuusikossa, kunnes koira otettiin pois.

16.2.2016 Vuodenvaihteessa saatiin päähänpisto ilmoittautua vielä keväällä AJOK-kokeeseen, kun siitä niin paljon dreeverimaailmassa jauhetaan. No, tänään sitten suuntasimme naapuriseuran maastoihin paikallisten, ajokoiriin spesialisoituneiden tuomareiden kanssa. Tien varsilla ei näkynyt lainkaan tuoreita jälkiä. Eipä kuitenkaan mennyt kuin reipas puoli tuntia kun Hupi kajautti ajon liikkeelle. Jänis pyöritti dreeverityypillisesti melko suppeaa alaa, mutta kuitenkin senverran eri reittejä että 120min putki siitä syntyi. Kiinniottopuristuksen jälkeen siirryimme toiselle alueelle, josta jäljet löytyivät suhteellisen nopeasti ja ajo jälleen alle tunnin liikkeelle. Tämä jänis käytti ensimmäisten lenkkien jälkeen paljon samaa aluetta, ja 9 minuuttia hukkaakin kerkesi syntyä, mutta komeasti Hupi veteli ja yhteensä 111 minuuttia tästäkin erästä. Oli kyllä upea päivä ja tuomaritkin tykkäsivät, mikä tärkeintä! Koska kyseessä oli kahden viikon koe, tulokset tulevat sitten loppupalaverin jälkeen. Oikein mairea ykkönen jokatapauksessa tulossa!

14.2.2016 Jälleen epätoivoinen yritys rusakkojahtiin. Lunta satoi koko aamun ja jälkiä ei missään. Miina, kukas muu, koiranhommia hoitamassa. Nyt tuli taas todistettua, että meidän koirat ei rusakoista tykkää. Kun ei löytynyt metsäjänistä, kaivoi Miina koko seuran alueen ainoat kauriit ajolle.......Äkkiä pois ja uusi yritys, mutta muuta ei enää löytynyt.

7.2.2016 On ollut metsätäyteinen viikko. Lauri kävi tiistaina iltapäivällä Hupia juoksuttamassa lumisateen jälkeen, tuli kahden tunnin ajon jälkeen kotiin. Hekki kävi Miina-vanhusta ulkoiluttamassa keskiviikkona, ja Roope-kasvatin kanssa metsällä torstaina. Hanna kävi Katjua juoksuttamassa perjantaina ja Hupia lauantaina. Katju ei onnistunut lumisateen jälkeisestä maastosta jänistä löytämään, mutta Hupi sen sitten seuraavana päivänä löysi. Tänään koestartti Roopen kanssa, tuloksena komea 88,00 ykkönen!

24.1.2016 Pitkään kestäneet, hurjat pakkaset lauhtuivat viimein nyt viikonlopuksi ja päästiin taas toimeen. Heikki ja Lauri lähtivät lauantaina ilvesjahtiin, joten Hannan kontolle jäi koirien juoksuttaminen metsässä. Hupi ja Katju erikseen irti, Katju onnistui lyhyen ajon saamaan. Tänään sitten koestartti Hupilla Simpeleen kokeessa. Jäljettömältä näyttäneestä maastosta kuitenkin molemmat ajot ylös ja kulkivatkin vielä oikein mukavasti, 82 pisteen ykkönen kevätkauden pohjaksi. Olisi se saanut kulkea syksylläkin...

3.1.2016 Uutta vuotta pukkaa jälleen. Mitenkä muutenkaan sen aloittaisi kuin rusakkojahdissa! Ensimmäiset kaksi päivää yritettiin Miinan ja Pluton kanssa selvitellä rusakkojen älyttömän pitkiä yöjälkiä, mutta ei niistä kummatkaan saaneet selvää. Pakkaskelit, niin rusakot tykkäävät loikkia monia kilometrejä. Tänään jänisjahdissa tuttavien kanssa. Katju sai ajon pitkän haun jälkeen (lähempää kuin arvattiinkaan!) ja pyöritti sitä mukavasti - metsässä passien sisällä. Vain kerran jänis kävi näytillä, muuten pyöri niin mukavasti taas keskellä metsää.

19.12.2015 Lunta tuli muutamaksi päiväksi ja rusakkojahtiinhan sitä suunnattiin. Jo eilen käytiin yrittämässä, mutta toinen jäljitys päättyi rajavyöhykkeelle ja toinen oli painelut reilun 2 kilometriä tietä ja peltoja kohti rataa ja kuutostietä. Eipä siis ajoa saatu. Tänään Miinan kanssa, kuten eilen, yritettiin löytää jälkiä. Yhdet löydettiin ja sinne siis. Ajo lähti lähes heti ja kotvan kuluttua Laurin passiin hyppi iloisen valkoinen metsäjänis. No, paikka vaihtui ja jäljettömästä maastosta kuin ollakaan Miina tempaisi ajon jälleen. Epäilykset heräsivät heti kun ajo alkoi vain pyöriä metsässä. Kas yllättäin oli valkoinen jänis edessä. Jotenkin niin viime vuosilta tuttua...Jäniksiä ei todellakaan ole alueella paljon, mutta aina kun rusakkojahtiin mennään niin koirat onnistuvat ne löytämään!

13.12.2015 Suuntasimme aamulla kohti Haminaa piirinmestaruuskokeisiin. Hupi on toipunut hyvin mutta ei ollut vielä aivan kunnossa joten ei valitettavasti päässyt myöskään tänä viikonloppuna mukaan. Sen sijaan Katju-äiti lähti edustamaan meitä, ja lisäksi saimme jälleen Nurin-Kurinin mukaan. Katjulla päivä onnistui oikein hyvin odotuksiin nähden, molemmat jänikset liikkeelle vaikka ajot olivatkin takkuisia. Pistettä vajaa ykkönen ja piirinmestaruus. Nurin-Kurinilla ei mennyt aivan niin putkeen, yksi ylösotto josta lyhyt ajo.

6.12.2015 Kaikesta huolimatta suuntasimme Pukkilaan mutta koira vaihtui kasvattiimme Nurin-Kuriniin (Hupikin alkoi jo toipua mukavasti perjantaisesta loukkaantumisesta). Ensimmäinen ajo muutaman pyörähdyksen jälkeen otti kirjaimellisesti hatkat - yli 10 kilometriä (linnuntietäkin yli 5) lähes suoraan melko vaarallisille seuduille. Ylituomariryhmä oli onneksi paikallistunteva ja koira saatiin kiinni heti kun 60 minuuttia ajoa tuli täyteen. Ei tietoa mikä oli ajoeläin, mutta metsäjänis ei kyllä voinut olla! Toisen erän ajoa vaikeutti erityisen paljon voimakas tuuli. Pisteet kuitenkin 70,97, ei nuoren koiran ensimmäiseksi VOI-tulokseksi huono!

5.12.2015 Yritimme vesisateisen yön jälkeen etsiä Miinan ja Pluton kanssa jänisalueille ilmestynyttä rusakkoa ajettavaksi. Eipä löytynyt edes jälkiä, vesi pyyhkinyt pois. Miina kuitenkin toisesta paikasta nappasi - yllättäin metsäjänisajon.
Hupin koko syksyn ykkösjahtia varjostanut monenlainen tuurin puute kulminoitui nyt kyllä tähän viikonloppuun: Pukkilan kokeeseen tarkoitus lähteä, niin eilen metsästä tullessa KOTIOVEN EDESSÄ tapahtui jotain kummallista ja nyt kävelee kolmella jalalla eikä kokeisiin asiaa.....

4.12.2015 Heikki ja Miina jänisjahdissa naapuriseuran tuttujen kanssa. Maan jäätymisestä huolimatta jänis löytyi liikkeelle ja kävi jälleen nauramassa pariinkin kertaan passimiehelle kunnes piilotti itsensä. Hanna ja Hupi kävivät harjoittelemassa tulevia koitoksia varten; jänis liikkeelle myös siellä.

27.11.2015 Hupin ykkösjahti jatkui perjantaikokeella Juvalla. Laurin oltua koulussa ohjaamaan kävi Hanna. Sää oli vaihteeksi kaikkea muuta kuin hyvä, tuuli erittäin puuskainen mutta sadetta ei onneksi tällä kertaa. Ei ollut vieläkään SE päivä, jänikset eivät olleet helpoimmasta päästä mutta eihän se ole kuin osasyy...Kuitenkin kakkostuloksen arvoinen saavutus.

8.11.2015 Rautjärven viimeinen koe tältä syksyltä ja Hupilla jälleen sitä viimeistä ykköstä hakemaan. Kas yllättäin koko yön ja nyt myös päivän satoi vettä, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Kuitenkin ajo alkoi suhteellisen pian ja kestikin komeasti pitkän 120min putken. Hetken toivonpilkahdus romuttui kuitenkin kahdessa seuraavassa erässä, kun rotutyypillisesti jälkitarkkaa hakua tekevä Hupi joutui olosuhteiden uhriksi: Sade pyyhki viimeisetkin yöjäljet pois maastosta ja neljä tuntia tyhjää hakua, vaikka monta puskaa tulikin tarkistettua. Niin lähellä mutta niin kaukana...70,33 pistettä.

6.11.2015 Katjun kanssa koemaastoja testailemassa. Nopeasti alkanut ajo kulkikin yllättäin lähes koko maaston halki kunnes tuli lopulta kuitenkin takaisin makuuksille. Ei koira kovin monesti ole ajossa yli kilometrin päässä!

1.11.2015 Jäimme vielä Ilomantsiin jänisjahtiin monen muun kanssa. Hupille täydet pisteet työskentelystä, sillä sateisen yön ja aamun jälkeen onnistui kuin onnistuikin kaivamaan jäniksen ylös kolmen tunnin sitkeän haun jälkeen. Ajo jäi kuitenkin lyhyeksi jäniksen käytettyä heti samoja jälkiä ja lopulta kolmen koiran seilatessa niitä edestakaisin.

30.10.2015 Eivät tuurin kellot vieläkään kääntyneet meidän puoleen, kun starttasimme jälleen kokeeseen Hupin kanssa, nyt Ilomantsin jänispuskissa. Kuten odottaa sopii, ylösotot olivat nopeat, ja toinen ajo lähti harvinaisen aikaisin. Alla oli hyvä lyhyt erä, ja toinenkin ajo kulki todella lupaavasti, mutta...Vieras koira tuli toisesta maastosta ja keskeytti ajon  täysin, Hupi ei ventovieraiden koirien kanssa aja. Erän hylkäys ja kolmatta ajoa hakemaan. Tämä ei edes alkanut lupaavasti, ja ensimmäisen ajon tapaan jänis kulki todella pientä syheröä ja käytti maaston spesiaalipaikat taitavasti hyödykseen. Tuloksena kuitenkin kohtuullinen kolmonen, mutta toisen ajon kohtalo ottaa todella päähän, sillä ykköseen oli ehkän syksyn parhaat saumat.....

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2015 Nurmesreissullemme

24.10.2015 Reissun viimeinen päivä koitti jälleen sateisen yön jälkeen, mutta suuntasimme kuitenkin heti aamusta metsään. Aamu ei mennyt niin mainittelevasti; Hupi ja Katju herättelyn lisäksi ainoastaan pöläyttivät hetken aikaa jotain. Toisessa paikassa kuitenkin pitkän haun jälkeen jänis liikkeelle. Ajoa kertyi ihan mukavasti mutta passeihin jänis ei taaskaan tullut. Vielä olisi ollut virtaa, vaikka kierotassut olivat juosseet viikon aikana yhteensä yli 100 kilometriä! Iltapäivästä vielä Miina ja Pluto saivat ajon, joka meni suoraan kauemalle tielle ja siitä 2 kilometriä toista tietä vielä kauemmas.
Yhteenvetona erittäin hyvä reissu. Ajoja oli joka päivä huonoistakin keleistä huolimatta, ja niitä oli jälleen hieno kuunnella. Kolmen vuoden tauon jälkeen myös jäniksiä pataan. Linnut, etenkin teeret, olivat suorastaan hävinneet viime vuoteen verrattuna, eikä yhtäkään lintua saatu saaliiksi.

23.10.2015 Uusi sateinen yö ja aamu. Metsään päästiin vasta puolen päivän jälkeen edelleen tihkuttavaan säähän. Hupilla ja Katjulla eniten virtaa, joten ne myös pääsivät metsään. Erittäin huonoissa hajuolosuhteissa meinasi jo mennä luovuttamisen puolelle, mutta Hanna sattui potkaisemaan jäniksen liikkeelle ja niin sitä mentiin. Tällä kertaa Lauri oli jäniksen naurun kohteena - kävi kaksi kertaa juuri ampumahollin rajoilla kääntymässä. Päivän käydessä kuitenkin loppuun otettiin koirat ajosta pois.

22.10.2015 Sateinen yö ja aamu siirsivät metsään lähtöä myöhemmälle. Aamupäivästä jälleen Hupi ja Katju irti, ja pitkän työn jälkeen saivat ajon aikaan. Jänis kävi pari kertaa nauramassa passimiehille ja kiersi todella pientä kehää. Iltapäivällä vielä Miina ja Pluto jälleen sateisessa metsässä yrittämässä, mutta ajoa ei kuitenkaan aikaiseksi.

21.10.2015 Ei toista yhtä hyvää päivää sentään peräkkäin. Aamulla Hupi ja Pluto ajoivat suht pientä rinkiä kulkenutta jänistä pari kertaa, mutta passimiehet olivat jälleen sijoittuneet väärin. Myöhemmin sekä Miina että Katju eri paikoissa irti, mutta kummalekaan ei ylösottoa.

20.10.2015 Pitää perua eiliset puheet. Aamulla Hupilla ja Katjulla ajo, jossa jänis pyöri erittäin pientä lenkkiä ja kävi Laurin nenän edessä, aivan liian lähellä ammuttavaksi, kolme kertaa. Hukalla ollessaan koirat ottivat todennäköisesti toisen jäniksen, koska se juoksi aivan suoraan tielle, sitä kilometrin eteenpäin ja sitten takaisin, jolloin Heikki sai sen ammuttua. Myöhemmin toisessa paikassa toinen ajo, joka pyöri mukavaa lenkkiä parin tunnin ajan kunnes tuli viimein Heikin eteen ja päivän toinen jänis pataan. Iltapäivällä Miina ja Pluto vielä irti mutta ajoa ei kuitenkaan enää aikaiseksi.

19.10.2015 Nurmeksen jäniksille ei ole kerrottu, että dreeverin edessä kuuluu mennä pientä lenkkiä lähellä. Hupin ja Katjun ensimmäinen ajo päätyi kilometrin päähän passeista toiselle tielle josta jatkui vielä vähän matkaa pidemmälle. Toinen pisti vielä paremmaksi: Lähes suoraa linjaa makuuksilta kolmen kilometrin päähän josta koirat käytiin hakemassa pois. Iltapäivällä vanhuskaarti eli Miina ja Pluto saivat vielä yhden ajon, joka oli kuin peilikuva niiden eilisestä ajosta: Minne eilen jäi, sieltä lähti ja suoraan eiliselle lähtöpaikalle, noin kilometrin päähän. Lintuja näkynyt todella vähän viime vuosiin nähden.

18.10.2015 Heti alusta alkaen totesimme, ettei mikään ole muuttunut: Jänikset eivät käytä tietä ja huiputtavat passimiehiä aivan 100-0. Aamulla Hupilla ja Katjulla kaksi ajoa, joissa molemmissa jänis pyöri mukavasti lähellä mutta ei vaan tullut passien eteen. Päivällä Miina ja Pluto myös jäniksen perässä, mutta ei tämäkään jänis kehdannut tulla ampumahollille. Kaikissa ajoissa jänis kyllä päästiin näkemään, mutta vilaukselta ja yleensä kaukaa.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2015 Nurmesreissullemme

14.10.2015 Uusi startti Hupin kanssa, kotopuolessa mutta naapuriseuran maastoissa. Jänis makasi todella tiukassa; ensimmäisen erän jopa runsaan herättelyn säestys ei nostanut eläintä jalkeilleen, ja kolmannessakin erässä Lauri sai jäniksen potkaistua liikkeelle aivan jalan alta mennessään ottamaan koiraa kiinni erän viime minuuteilla (tällä kertaa ei sitten yhtään herättelyä). Yksi ajo kuitenkin toiseen erään, mutta päättyi lyhyeen tielle. Tiehukkaa pitäisi reenata, mutta omat alueet eivät siihen anna valitettavasti mahdollisuutta.

13.10.2015 Hupin kanssa startti kokeessa kotimaastoissa. Yllättäen molemmat jänikset kiersivät hyvin erilaista lenkkiä kuin yleensä harjoitellessa, eikä kumpikaan ottanut sujuakseen. 87 minuutin ajosta kuitenkin syksyn ensimmäisen tulos, kolmonen.

12.10.2015 Katjun kanssa oltu viikonlopun lisäksi tänään treenaamassa eri jäniksiä, ajot kuitenkin lyhyitä.

3.10.2015 Nyt eivät ole edes tuurin herrat meidän puolella. Heinävedelle suuntasimme jälleen Hupin kanssa kokeisiin, koko yön riehunut myrsky toi kovat tuulet myös paikan päälle ja hajumaailma taas täysin nollassa. Kaksi ajoa silti aikaiseksi, mutta molemmat jäivät valitettavan lyhyiksi ja jälleen nollan kera kotia kohti. Noh, jos se siitä vielä myöhemmin syksyllä...

26.9.2015 Kiireinen koesyksy jatkui tänään Kaavilla. Keli ei taaskaan kehdannut suosia meitä ja Hupia, sillä vesisade aamuyöllä huuhtoi kaikki hienon kuutamoalkuyön jäljet. Jälleen yksi ajo, tällä kertaa vähän pidempi, mutta toista ei kuitenkaan enää kuivuneesta maastosta ylös.

19.9.2015 Lähinnä Hupin kanssa on reenailtu kisakautta ajatellen, ja ainakin kokemusta on tullut jos ei muuta. Tänään edustamassa Itäsuomalaisia Kuhmoisten perinteisessä ottelussa. Sää ei suosinut jälkitarkkaa koiraa, yön satoi vettä ja päivällä maasto kuivui nopeasti. Yhden luultavasti nyrkinkokoisen jäniksen Hupi kuitenkin sai liikkeelle, tuloksena kuitenkin lyhyt ajo ja nolla.

5.9.2015 Hanna on käynyt useana aamuna treenaamassa koiria. Hipun ollessa juoksulla ja Pluton näin ollen ollessa sekaisin ovat Katju ja Hupi vuorotelleet. Ajoja on ollut vaihtelevalla menestyksellä, mutta kesäterä näkyy vielä...Tänään koestartti Katjulla 4-cupissa kotiseudulla kun kerhosta ei saatu ketään muuta toiseksi koiraksi mukaan. Hyvästä hausta ja herättelystäkin huolimatta jänis jäi makaamaan ja tuloksena 7,50 pistettä ja VOI 0

26.8.2015 Metsässä on oltu nyt joka dreeverin kanssa Miina-vanhusta lukuunottamatta. Ajoja tullut joka kerta, mutta aina on edessä ollut pieni jänis, eikä aikaa ole tullut kovinkaan runsaasti. Kelit onneksi alkavat viiletä pian, joten josko se tästä...

20.8.2015 Pitkä odotus päättyi jälleen, kun Katju ja Hanna suuntasivat aikaisin aamulla taas metsään! Päivä kävi jo aikaisin niin lämpimäksi, että reissu ei kauaa kestänyt. Tästä huolimatta Katju sai kaiveltua nyrkin kokoisen jäniksen liikkeelle pieneksi aikaa.

28.2.2015 Suunniteltua loppurutistusta haittasivat sekä sairastelut että keliolosuhteet ja metsään pääsimme koko viikolla vain kahdesti. Miina molemmilla kerroilla koirana tuttuun tyyliin rusakkojahdin ollessa kyseessä. Perjantaina herättelystä huolimatta ei saanut ylösottoa, mutta lauantaina saikin metsäjänisajon...
Kausi nopeasti yhteen vedettynä: Koemenestys Hupin kanssa onnistui etenkin talvella erinomaisesti ja ensi syksynä lähdetään hakemaan viimeistä sulanmaan ykköstä KVA-arvoon. Metsästyksellisesti peruskausi, jäniksiä saatiin tavalliseen tapaan muutama ja rusakoitakin onneksi, niitä enimmäkseen jahdattiin mutta harvemmin niitä eteen sattui. Tästä on hyvä lähteä kesälomatauolle ja palailla asiaan 20.8

21.2.2015 Kauden loppurutistus hiihtoloman merkeissä alkoi koekäynnillä Kaavilla. Kaksi edellistä koetta, joihin ilmoittauduimme, peruttiin sääolosuhteiden vuoksi joten Kaavi jäi melko varmasti viimeiseksi tämän vuoden osalta. Hupi jatkoi hyvää putkeaan ja ajoi 155 minuuttia, pisteitä kertyi 81,47 ja toinen ykkönen peräkkäin!

7.2.2015 Varkauden koe peruttiin joten jälleen rusakkojahdissa. Nyt saatiin jo passimiehiäkin mukavasti, mutta rusakot eivät olleet samoilla linjoilla. Päivän saldona kaksi metsäjänisajoa, rusakon olivat piilottaneet itsensä luultavasti talojen pihoihin.

6.2.2015 Hanna ja Hupi kävivät reenaamassa kovassa lumisateessa. Hupi otti ylös täysin tyhjästä maastosta ja ajelikin runsaassa lumessa 3,5 tuntia jonka jälkeen koira tuli hukalta kutsumalla pois.

31.1.2015 Rusakkojahtia jälleen, sitä tulee nyt näillä keleillä harrastettua. Miina koirana kuten tavallisesti. Jälkiä oli ja lopulta löytyivät tuoreet karkkojäljet joista lähti ajo. Paineli suoraan Laurin entisen passin kautta toiseen metsään josta uudelleen löydettiin, Make ampui mutta huonon osuman saatuaan rusakko paineli takaisin lähtöpaikoille ladon alle. Päivä oli jo pitkällä ja kävimme toisessa maastossa jossa olikin tuoreet jäljet, niistä lyhyt ajo joka todettiin metsäjänisajoksi.

25.1.2015 Starttasimme Hupin kanssa Mikkelin kokeessa. Lunta oli paljon, koira joutui suurimmaksi osaksi kahlaamaan kokonaan lumessa ja nopeus ei ollut päätä huimaavaa. Yöjälkiä maastossa erittäin vähän, mutta Hupi käytti ne hyödyksi ja ajeli kaikesta huolimatta putkiajot 60+120 min ja kirkkaan VOI 1 tuloksen pisteillä 92,16! Katjun jälkeläisille jo toinen ykkönen tässä kuussa!

18.1.2015 Rusakkojahtia jälleen kotikonnuilla. Jälkiä oli heti aamusta mukavasti, lopulta niitä oli vähintään 3 liikenteessä (mahdollisesti useampi). Miina tällä kertaa koirana, ensimmäisen ajon jäätyä harvennuspusikkoon otti toisen joka menikin junaradalle ja sitä n. puoli kilometriä ennenkuin saatiin kiinni. Juna kerkesi mennä noin minuutti ennen kuin koira meni radalle. Jännityspiikin jälkeen koira takaisin tässä välissä ilmestyneille jäljille ja lopulta rusakko tulikin Laurin eteen ja siitä pataan.

17.1.2015 Jänisjahtipäivä Hupin kanssa, ensin tuttavien kanssa ja sitten kotikonnuilla. Aamulla ylösotto mukavan nopeasti jonka jälkeen pitikin ajoa lähes kolme tuntia pienten avustusten avulla. Jänis kävi moikkaamassa kaikkia passimiehiä mutta joko liian kaukaa tai nykyaikamaisesti koiran liikettä kännykästä seuratessa. Iltapäivällä kotimaastossa ylösotto yhtä nopea, ajo n. 2 tuntia jonka lopuksi Heikki pääsi ampumaan jäniksen.

jänis

11.1.2015 Jänisjahdissa sukulaisten kanssa. Jälkiä ei ollut runsaasti, mutta Hupi käytti vähäiset hyödyksi ja nappasi ajon. Jänis puikkelehti useaan otteeseen tien yli mutta ei passimiesten kohdalta, kunnes lopulta osui Laurin eteen.

9.1.2015 Kasvattimme Roope (Nurin-Kurin) ajoi tänään mukavasti AVO 1 tuloksen, ja Hanna päätti lähteä myös Hupin kanssa metsään. Ja menikin, sillä Hupi ajoi yli 6 tuntia ja jatkaa itse asiassa edelleen (kirjoitettu 20.00) eikä suostu luovuttamaan. Sitkeä on ajuri.

5.1.2015 Pitkään sai rusakkoa jahdata ennen kuin onnisti. Saatiin pari passimiestä lisää ja homma helpottui huomattavasti. Yö oli jäniseläimille täydellinen juostavaksi, ja jälkeä oli aivan tolkuttomasti joka paikassa; suurin osa rusakoita. Eipä ihme että koirat olivat yhtä sekaisin kuin ihmiset jänisten olinpaikoista! Yksi rusakko päätyi Pluton ajosta pataan, Miina ajoi myöhemmin joko rusakkoa, metsäjänistä tai sekoitusta - tai sitten niitä kaikkia.

1.1.2015 Vuosi vaihtui, ja vuoden ensimmäiset ajot menivät Pluton kunniaksi. Kaksi nopeata ylösottoa, joista jänis meni vaihtelevan pituisten metsälenkkien jälkeen jäiselle tielle.

14.12.2014 PM kisat käytiin tänään, ja Hupin kanssa valmistauduttiin jo viikolla ajattamalla hienosti kahta jänistä mukavan aikaa. Kisat itsessään eivät kuitenkaan menneet nappiin. Haminaan, kuten koko Itä-Suomeen oli satanut lumi edellisenä päivänä ja jänisten liikkeet täten yöllä täysin nollisa. Siitä huolimatta Hupi sai kaksi ajoa, jotka jäivät kuitenkin lyhyiksi.

30.11.2014 Nartut ovat tulleet juoksulle vuorotellen joten Pluto on ollut viimeaikoina ainoa metsään päässyt koira. Jonkin verran on käyty ja ajojakin ollut, viimeksi tänään mentiin kahdenkin jäniksen perässä.

8.11.2014 Lunta tulikin mukavasti ja jäljet tietysti aivan hukassa. Siitä huolimatta Katjulle ammuttiin tänään jänis ajon päätteeksi.

4.11.2014 Nurmeksen jälkeen koirat eivät ole päässeet kunnolla metsään, ajallisten ongelmien takia. Hupi kävi Ilomantsin kokeessa hakemassa kokemusta ja kolmosen. Viime viikonloppuna Katjun kanssa rusakkojahtia, mutta rusakot vetivät vaihteeksi piiloutumiskyvyillään pidemmän korren.

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2014 Nurmesreissullemme:

18.10.2014 Pitkä urakka alkoi jo näkyä koirien toiminnassa, ja Katju sekä Miina jäivät aamulla suosiolla mökille makaamaan. Hupilla ja Plutolla sensijaan riitti vielä energiaa pieneen ponnistukseen viimeisen metsäpäivän kunniaksi. Väsymys näkyi myös ajoissa, eikä niiden sujuvuudesta voi antaa yhtä hyvää arvosanaa kuin viikon aiemmista. Jänikset jäivät tänä(kin) vuonna metsään, mutta onneksi pari lintua pelasti tämän vuoden reissun saaliillisesti. Ajollisesti ehkä yksi parhaista reissuista koskaan.

17.10.2014 Hupin ja Katjun ajo pyöri aamusta mukavasti pienehköllä alueella, mutta eipä jänis vieläkään suostunut passimiehien eteen. Iltapäivästä jälleen Miina ja Pluto irti. Pluto otti jäniksen ylös, jonka jälkeen ajoivat yhdessä jonkin aikaa.

16.10.2014 Hupi ja Katju saivat jäljen jälleen heti aamusta, ja ajon lähdettyä se kestikin lähes kolme tuntia. Jänis onnistui kuitenkin jallittamaan passimieihä 100-0. Iltapäivällä myös Miinalla ja Plutolla ajo, joka päätyi tielle.

15.10.2014 Hupi ja Katju ottivat jälleen aamusta nopeasti ajon. Jänis pyöri jonkin aikaa hyvin pienessä ringissä kunnes lähti vaihteeksi reilun kilometrin päähän. Iltapäivällä Miinalla ja Plutolla myös ajo, mutta se päätyi isommalle tielle alueiden ulkopuolelle.

14.10.2014 Hupi ja Katju jälleen aamusta irti. Katju haki oman jäniksensä kilometrin päästä kun taas Hupi pysyi lähellä. Jänikset kuitenkin kiersivät passit mahdollisimman kaukaa. Katjun hukattua omansa Hupin kanssa siirtyi ajamaan Pluto. Sekään ei auttanut jänisten passeihin saamisessa. Iltapäivällä Miina ei löytänyt jänistä herättelystä huolimatta.

13.10.2014 Aamulla Hupi ja Katju löysivät jäljet pian autosta pääsemisen jälkeen ja ajo lähti jonkin ajan kuluttua käyntiin. Jänis teki lenkit lähellä jonka jälkeen paineli kilometrin suoraan poispäin. Vaihdoimme paikkaa, mutta toinen ajo jäi tyngäksi. Iltapäivästä Miina ja Pluto kierrättivät jänistä mukavasti metsän keskellä kunnes sekin päätti poiketa lähes kilometrin päähän.

12.10.2014 Ensimmäisenä päivänä jänikset kiersivät passit - ja KAUKAA! Kolmesta ajosta kaksi päättyi yli kilometrin päähän. Aamulla Hupi ja Katju saivat melko nopeasti ylös noin tunnin kestäneen ajon, joka päättyi isolle hiekkatielle. Myöhemmin Katju otti toisen ajon joka päättyi samaiselle tielle. Iltapäivällä Pluto ja Miina saivat toisesta paikasta reilun tunnin ajon, joka päättyi sekin kauas tielle.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2014 Nurmesreissullemme

29.8.2014 Muutaman sateisen päivän jälkeen Hanna taas metsässä, Hupin kanssa. Päivän saldona kaksi ajoa.

23.8.2014 Puoli vuotta edellisestä merkinnästä, puoli vuotta koirien lomaa takana. Kausi alkoikin heti 20.8 värikkäästi kun Hupilta katkesi kaulapanta otettaessa pois boksista. Tunnin kiinnihoukuttelemisen jälkeen päästiinkin sitten jo tositoimiin ihan tutkankin kanssa. Kausi alkoikin heti hienolla ajolla.

23.2.2014 Hanna on ollut Pluton kanssa pitkin viikkoa metsässä ja ajoja on ollut mukavasti. Tänään kuitenkin viimeistä kertaa tällä kaudella jänisjahdissa, sukulaisten kanssa toisen seuran alueella. Keli oli erittäin vaikea ja jälki ei haissut juuri yhtään. Aamupäivästä irti Katju, joka ei hyvästä työskentelystä huolimatta saanut jänistä ylös. Tämän jälkeen metsään pääsi Miina, joka onnistui löytämään jäniksen ja ajoi sitä jonkin aikaa. Jänis kuitenkin vei tällä(kin) kerta pidemmän korren, joten meidän osaltamme kausi päättyi jäniksen nauruun.

13.2.2014 Heikki Miinan kanssa naapuriseuran alueilla tuttavan kanssa. Miina löysikin melko nopeasti jäniksen, joka päästiin jonkin ajan kuluttua ampumaan.

12.2.2014 Merkinnät jääneet taas vähiin vaikka metsässä on kyllä käyty. Tänään kuitenkin Heikki ja Katju sukulaisten kanssa toisen seuran alueella jänisjahdissa. Ajoja oli, mutta ne kulkivat erittäin huonoihin paikkoihin ja jänikset säilyttivät henkensä.

4.1.2014 Jänisjahtia sukulaisten kanssa naapuriseuran alueella. Tänään pelkästään Hupi toimessa. Aamulla pitkän haun jälkeen ajo lähti käyntiin, ja reilun tunnin jälkeen Lauri pääsi ampumaan Hupille tämän ensimmäisen metsäjäniksen! Iltapäivällä herättelystä huolimatta ei saatu ajoa aikaiseksi.

3.1.2014 Uusi metsästyspäivä edessä. Tänään toimessa pelkästään Katju. Aamulla hyvän haun jälkeen ajo, josta Heikki pääsi ampumaan jäniksen. Myöhemmin toisessa maastossa oli lähes yhtä pitkä ajo, jossa jänis otti lopulta pitkän tiejuoksun jälkeen hatkat todennäköisesti naapurimaan puolelle.

2.1.2014 Uusi vuosi ja uudet kujeet. Ja hyvät kujeet tuntuvat olevan! Tuttavan kanssa naapuriseuran alueella jänisjahdissa. Aamulla Miina otti melko nopeasti ajon, joka sujui hiukan niin ja näin jonkun aikaa kunnes Lauri pääsi ampumaan vuoden sekä oman henk.koht ensimmäisen jäniksensä! Myöhemmin Katju ajoi mukavan aikaa toisessa paikassa, mutta paluu arkeen tapahtui ja jänis onnistui kiertämään passit aina jollain tavalla.

7.12.2013 Jänisjahdissa sukulaisten kanssa naapuriseuran alueella. Aamulla Miina ajoi kolmisen tuntia jänistä joka ei käyttänyt lainkaan tietä ja veti metsäpassaajiakin nenästä toden teolla. Myöhemmin Hupi ajoi aiemmin karkonnutta jänistä, joka hyppi tien poikki muutamaan otteeseen sopivasti passien välistä.

6.12.2013 Aamulla Hupin kanssa metsässä, alkuperäinen suunnitelma oli rusakkojahti mutta vaihtui jäniksen ajatukseksi hyvin niukan jälkimäärän takia. Myöhemmin jahtasimme useamman miehen ja Miinan voimin motitettua kettua joka ei lopulta ollutkaan motitettu, mutta kettu päätyi kuitenkin Miinan ajosta passin eteen ja Miinan ensimmäinen kettu kaatui.

26.11.2013 Pikkuneiti Nutti pääsi ensimmäistä kertaa lumiseen metsään, ja tulosta syntyi heti: Maanantaina sekä tiistaina muutaman minuutin ajot aivan itse ylös otettuna!

24.11.2013 Hupi kävi pokkaamassa Haminassa piirinmestaruuden kotiin. Sateisen yön jälkeisissä maastoissa voittaja kolmonen riitti mestaruuteen. Katju ei saanut jänistä ylöskään.

23.11.2013 Rusakkojahdissa vanharouva Miinan kanssa. Ja kuten viime aikoina on ollut jo lähes vakiotilanne, niin kaksi metsäjänisajoa saatiin aikaiseksi. Yhteensä kolme jänistä nähtiin, kun ensimmäisessä ajossa kaksikin jänistä oli ainakin aluksi liikenteessä.

3.11.2013 Katju kokeissa kotopuolessa. Lähes täysillä ajoilla, 174min, tuloksena 90,33p VOI 1 ja koirasta käyttövalio!!

2.11.2013 Hupi veteli vaihteeksi rusakkojahdissa metsäjäniksen perässä. Kallioisessa maastossa minuutteja kertyi kuitenkin mukavasti.

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2013 Nurmesreissullemme

20.10.2013 Lähtöpäivän aamuna vielä katsomaan jos olisi jälkiä. Ei sitten missään. Pluto ja Katju pääsivät joksikin aikaa töihin, mutta tuloksetta. Heikki pääsi ampumaan teertä, tuloksena huti. Luotiaseet vietävä siis radalle....Yhteenvetona voi todeta että reissu oli muuten onnistunut mutta saaliit puuttuivat, nyt jo toista vuotta peräkkäin. No, jos se sitten ensi vuonna taas...

19.10.2013 Lunta tuli hiukan lisää joten jänikset eivät liikkuneet yhtään. Hupi ja Katju yrittivät yhdessä löytää mitään, mutta hajuttomassa maastossa se oli vaikeaa. Emme edes nähneet ensimmäistäkään jäniksenjälkeä missään. Päivä lyheni sitten useammalla tunnilla.

18.10.2013 Yön lumisade toi 15 senttiä lunta ja lisää tuprutti koko päivän, joten metsästys tänään jäi varsin vähiin; sopan valmistuessa pieni lenkki Hipun kanssa ja toteamus että turha jatkaa. Siis lepopäivä suurelta osin.

17.10.2013 Jänikset ovat viisastuneet entisestään. Aamulla Katjulla ja Hupilla pitkä yhteisajo, mutta jänis ei millään ilveellä tullut tielle eikä edes metsässä olleen passin eteen. Iltapäivällä Plutolla myös hyvä ajo, johon Heikki pääsikin jänistä ampumaan hankalaan paikkaan, tuloksena huti. Hippu ilmeisesti löysi linnun muttei päässyt haukkumaan sitä. Päivän kruunasi Laurin ohilaukaus teerestä.

16.10.2013 Aamulla Hupi ja Pluto työskentelivät yhdessä monta tuntia. Tuloksena kaksi ajoa, joissa molemmissa marssijärjestyksenä Hupin ylösotto josta Pluto jatkoi ajoa. Kumpikaan jänis ei kuitenkaan tullut tielle joten pataan niitä ei saatu. Katju piti lepopäivää eikä Hippu löytänyt mitään.

15.10.2013 Aamulla Katju metsässä, yrityksestä huolimatta jänistä ei saatu ylös. Iltapäivällä Plutoa onnisti paremmin, mutta jänis ei päätynyt pataan asti. Hupi piti lepopäivää. eikä Hippukaan paljoa kerennyt metsässä viihtymään.

14.10.2013 Aamulla Katju sai ajon, jonka jälkeen totesimme passittaneemme väärällä tiellä. Myöhemmin myös Hupilla hyvä ajo, mutta jänis ei kuitenkaan tullut tielle. Pluto eikä Hippu löytäneet mitään.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2013 Nurmesreissullemme.

21.9.2013 Katjun epäonni tämän kauden kokeissa jatkui tänään. Pitkän erän jänis oli "nyrkillätapettavan kokoinen" eli pieni, joka meni hyvin nopeasti risukasaan eikä ajosta tullut sen jälkeen mitään.

14.9.2013 Päivittäjän laiskuudesta johtuen kirjoittelu edelleen vähäistä. Katju oli tänään kokeissa, mutta koe ei mennyt aivan putkeen. Edellisen merkinnän jälkeen rusakkojahdissa mukana niin Hupi kuin Miinakin, saaliitta toistaiseksi. Kaikki ovat päässeet hyvin metsään, ja ajojakin on kertynyt ihan mukavasti.

27.8.2013 Viikko sitten koirien piina tarhassa päättyi; siis pääsi metsään! Varsin aktiivisesti ensimmäinen viikko hurahtanut metsässä, ja ajoita ei olla vielä tultu pois. Vain vanhus-Miina ei ole vielä metsään päässyt, muut kyllä. Katju on oikein hyvässä iskussa, Hupi taasen vielä hiukan ruosteessa..

23.2.2013 Kausi lähestyy loppuaan, ja kuten huomata saattaa niin päivittäjä on hiukan laiskistunut viimeaikoina! Tällä välillä edellisestä merkinnästä tähän päivään ajoja on ollut ihan mukavasti, tietysti mukaan mahtuu myös tyhjiä päiviä. Kaatoja ei kuitenkaan ole tullut, paitsi yksi Katjulle joulukuulla (eikä sekään ollut Petäjikön kennelin porukan ampuma!)

6.12.2012 Kirjoittelut ovat jääneet hiukan heikolle, vaikka metsillä onkin käyty. Tänään tuli kuitenkin kirjoittamisen aihetta, kun Heikki ampui Hupille tämän ensimmäisen rusakon! Myöhemmin myös Plutolla oli ajo.

10.11.2012 Rusakkojahtia, tosin Hupi ajoi vain metsäjänistä. Eikä myöskään Sunnuntaina ollut parempi tuuri, ei merkkejä niin rusakoista kuin jäniksistäkään.

4.11.2012 Hupi ajeli jopa kolmea jänistä, joista yksikään ei tullut kuitenkaan sopivalle ampumaetäiyydelle.

2.11.2012 Pluto ajeli rusakkoa, jonka Make ampui tielle.

Alla olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2012 Nurmesreissullemme

17.10.2012 Jälleen uusi metsäpäivä edessä. Aamulla Katju ja Pluto yhdessä metsässä, ajo alkoi melko nopeasti ja pyöri metsässä reilun tunnin kunnes hukkasivat suolle. Myöhemmin Hupi etsimässä toisaalla, ja saikin jäniksen joksikin aikaa ajoon. Vielä lopuksi Hipun kanssa lintujahdissa, Hippu haukkuikin hetken teertä mutta lintu lähti piakkoin pois. Liekkö syynä ollut meidän läheisyys. Ja lopuksi vielä koira pölläytti jäniksen liikkeelle ja ajoi sitä tielle asti kunnes onneksi hukkasi. Edelleenkin silti saaliitta.

16.10.2012 Sadepäivän kunniaksi aamulla normaalisti metsään. Pluto ja Miina yhdessä etsimään, ja jänis kaiketi löytyikin, mutta hukkui nopeahkosti ja koirat painuivat taas kilometrin päähän. Ja passimiehet kastuivat litimäriksi. Myöhemmin vielä Katju eripaikassa etsiskelemässä, mutta tuloksetta. Päivä jäi sattuneesta syystä hieman lyhyeksi!

15.10.2012 Katju aamusta metsässä, otti ajon ja ajoi reilun tunnin kunnes hukkasi ja löysi läheltä uuden, jonka perässä ei kauaa pysynyt. Myöhemmin Hupi ja Pluto samaan aikaan eri paikoissa irti, Hupi sitkeän haun jälkee löysikin jäniksen jota ajoi melko katkonaisesti n. 30min. Lopuksi vielä Hippu etsimässä lintuja, joita ei kuitenkaan löytynyt.

14.10.2012 Heti aamulla Hupi metsässä, hyvin lyhyt katkonainen ajo suolla. Myöhemmin Miina kokeneena koirana ensin herätteli ensimmäisessä paikassa, ja meidän syötyä ruokamme Miina jälleen metsään ja pitkän haun jälkeen ajo, joka lähti piakkoin kauemmas ja lopulta hukkaan n. 1,5km päähän lähtöpaikasta. Lopuksi Hipun kanssa lintujahdissa, tuloksetta kuitenkin.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat vuoden 2012 Nurmesreissulle

25.9.2012 Heikki ja Jukka, joka tuli täksi viikoksi metsälle, Katjun kanssa rusakkojahdissa. Ajoja oli, ensimmäinen rusakkoajo päättyi tielle jossa liikkui autoja ja toisessa ajossa metsäjänis oli niin pieni ettei sitä raaskittu ampua.

14.9.2012 Lähdimme puolukkaan ja otimme Hupin juoksentelemaan mukaan. Yllätykseksemme se nappasi ajon melkolailla vierestämme. Ajo oli sujuvaa ja päättyi nuorelle koiralle vielä hankalaan paikkaan, eli tielle.

13.9.2012 Hupi (Yö-Tähti) harjoitteli suurena jäniskoirana olemista törkkäämällä ensiksi kuononsa ampiaispesään ja saaden viisi ampiaisenpistoa. Seuraavan pesän kiersikin jo kaukaa! Hupi otti ylös itsenäisesti inhottavan pienehkön jäniksen, joka pienen pyrähdyksen jälkeen meni aina pusikkoon piiloon. Riemuksemme koiralla oli kuitenkin intoa kaivaa jänis aina piilostaan. Noin kahden tunnin harjoittelun jälkeen typerä emäntä päätti viedä koiran kotiin!

1.9.2012--> Alkoi todellinen harjoittelu mm. rusakkojahti vaihtelevalla menestyksellä, eritoten Hupin (Yö-Tähti) kanssa. Katju kerkesi käymään myös Laurin ohjastamana kotikokeissa hakemassa VOI 3-tuloksen.

6.1.2012 Hanna Pluton ja Miinan kanssa jänisjahdissa. Alkuun Plutolla oli reilun tunnin ajo, myöhemmin Miinalla suunnilleen saman pituinen ajo.

4.1.2012 Heikki Miinan kanssa ajattamassa. Miinalla oli noin kahden tunnin ajo.

3.1.2012 Hanna Pluton kanssa ajattamassa. Plutolla oli hyvä reilun tunnin mittainen ajo, joka päättyi isommalle tielle.

1.12.2011 Heikki ja Hanna Pluton kanssa metsällä. Plutolla oli hyvä jänisajo. Myöhemmin Heikki Miinan kanssa, jolla oli rusakkoajo.

26.11.2011 Hanna Pluton kanssa metsällä. Nopean ylösoton jälkeen sujuvaa ajoa joka päättyi hukkaan. Jänis nähtiin neljä kertaa.

1.11.2011 Heikki Miinan kanssa rusakkojahdissa. Päivän aikana Miina ajoi yhtä metsäjänistä ja kahta rusakkoa, joista toinen päätyi pataan asti.

Alla olevat merkinnät kuuluvat tämän vuoden toiselle Nurmesreissullemme 16.10-22.10

22.10.11 Aamulla Katjulla ajo, joka päättyi suolle. Myöhemmin Katju sai toisenkin ajon, jonka aikana jänistä nähtiin monta kertaa mutta ampumaan ei kertaakaan päästy. Hippu ei löytänyt mitään. Miina piti vapaata ja Pluto oli kokeissa. Reissu päättyi, ja saaliina 5 jänistä ja 0 lintua.

21.10.11 Jukka ja Miina osoittautuivat parhaaksi metsäpariksi tänään! Aamusella Miina otti ajon, joka tuli ammuttavaksi ja päivän ensimmäinen jänis saatiin. Tämän jälkeen Miina palasi metsään ja otti jonkun ajan päästä toisen ajon, josta Jukka pääsi ampumaan toisen jäniksen. Hippu ei löytänyt mitään. Pluto ja Katju pitivät vapaata.

20.10.11 Tuulen ja sateen jälkeen Miina kaivoi jäniksen ylös ja jänis ammuttiin. Miina oli vielä tunnin kaivelemassa uutta, mutta ei löytynyt. Pluto verrytteli päivemmällä, mutta ei löytänyt mitään. Päivän lopuksi Hippu haukkui teertä noin minuutin, kunnes Heikki ampui ohi. Katju piti vapaata.

18.10.11 Aamulla Pluto ajeli 25minuuttia, kunnes jänis ammuttiin hyvän ajon jälkeen. Myöhemmin Katju ja Pluto ajoivat yhdessä 1,5 tuntia, mutta jänis ei tullut kunnolla tielle ja sitä ei päästy ampumaan. Hippu ei löytänyt lintuja. Miina piti vapaata.

17.10.11 Aamulla Miinalla noin 40min ajo joka loppui suolle. Myöhemmin Katjun ajo päätyi isommalle tielle ja koira otettiin kiinni, myös toinen ajo päätyi kilometrin päähän tielle ja hukkaan. Pluto ei löytänyt mitään. Hippu löysi lintuja mutta linnut karkkosivat heti haukun alkaessa.

16.10.11 Aamulla ensimmäise Katju metsässä, ja reissun ensimmäisestä ajosta ensimmäinen kaato. Myöhemmin Miina etsimässä toisesta paikasta, Laajalla alueella tapahtuneesta herättelystä huolimatta ei ajoa. Pluton lyhyt ajo isommalle tielle ja hukkaan. Hippu ei löytänyt lintuja.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat tämän vuoden toiselle Nurmesreissullemme 16.10-22.10

Alla olevat merkinnät kuuluvat tämän vuoden ensimmäiselle Nurmesreissulle 27.9-3.10. Puutoksia on mutta ne korjataan lähiaikoina!

30.9.11 Pluto ajoi aamusta jänistä. Miina eikä Hippu löytäneet mitään, oli kovin tuulinen ja kuiva päivä, ei niin lintukoiran keli. Katjulla oli vapaapäivä.

29.9.11 Katjulle ammuttiin aamusta jänis, Pluto ajoi kahtakin eri jänistä. Toista yritettiin ampua mutta "kuolleeksi" juoksi varsin kovaa karkuun koiran edessä. Hippu haukkui koppeloa mutta ei kestänyt haukussa. Miina piti vapaata.

28.9.11 Saaliina ainoastaan ohiammuttua lintua, kaikki koirat vuorollaan metässä, ei saalista koirille.

Yllä olevat merkinnät kuuluvat tämän vuoden ensimmäiselle Nurmesreissulle 27.9-3.10

4.9.11 Hanna aamulla Pluton kanssa metsällä. Lyhyt ajo oli. Myöhemmin iltapäivällä Hanna Hipun kanssa metsällä. Hyvästä hausta huolimatta Hippu ei löytänyt muuta kuin pyyn, jota haukkui lyhyesti.

3.9.11 Hanna ja Lauri Katjun kanssa metsällä, Tunnin haun jälkeen lähti ajo, joka kesti noin 30 minuuttia, kunnes sadekuuro yllätti ja päätti ajon hukkaan.

2.9.11 Kausi on lähtenyt käyntiin varsin ajorikkaasti. Tänne ei ole edes jaksanut kirjoittaa kaikkea, joten tässä lyhyt tiivistelmä. Ajoja on ollut runsaasti niin Katjulla kuin tänään Miinallakin. Ensimmäinen kaatokin tapahtui tänään, kun Miinan päivän kolmannesta ajosta ammuttiin rusakko. Kuva on etusivulla.

5.2.11 Hanna ja Katju "vähän aikaa" metsällä. Runsas 4 tuntia ajoa, kytketty ajosta. Jänis 3min koiraa edellä. "Hankipeitteen kasvaessa metreihin ajotkin lähtevät kulkemaan!"

4.2.11 Pluto jälleen jäniksen perässä. Jänis liikenteessä 2.5 tuntia, koira viimein löytänyt äänenannon.,

3.2.11 Lähdimme joukolla rusakkojahtiin Pluton kanssa. Pluto päätyi kuitenkin ajamaan metsäjänistä, ajo kulkikin hyvin. 40min jonka jälkeen vaohdoimme ajajaksi Maken nuoren ajokoiran.

1.2.11 Heikki Katjun kanssa metsällä hirveässä hangessa kahlailemassa. Vanhoja jälkiä oli paljon. Tunnin jäkeen löytyi yöjäljet, muutaman herättelyn jälkeen ajo lähti, kulki sujuvasti reilun 2 tuntia ja kutsuin viheltämällä ajosta.

15.1.11 Metsässä on tullut välillä käytyä yhtä hirveästä lumikerroksesta huolimatta kuin viimevuonna , mutta sivuja päivittäjä tietokone on ollut huollossa edellisen kuukauden, joten näitäkääm sivuja ei ole päästy päivittelemään. Ajoja on saatu hnagesta ja pakkasesta huolimatta

4.12.10 Hanna Katjun kanssa PM-kokeessa kotopuolessa. Katju sai pisteet 63.11 ja tulos VOI-2

28.11.10 Katju ja Hanna metsässä. Tunnin hakemisen jälkeen löytyi jänis jota ajettiin 1.5h. Pakkasta oli vähän turhan paljon, ajoa kuunteleva naama meinasi jäätyä viimassa. Kiva oli kuunnella kolmiäänistä sujuvaa ajoa.

10-15.11.10 Katju ja Heikki metsällä Kolarissa. Katjulla oli pitkiä ajoja (kaikki yli 1h), ja torstaina he saivat yhden jäniksen noin kolmen tunnin ajosta. Muita saaliita ei saatu.

7.11.10 Katju ja Hanna kokeessa Kouvolassa. Katju sai pisteet 47.33 ja tulos VOI 3

17.10.10 Pluto ja Hanna tutustuivat uudistuneeseen Asemanmäen maastoon. Löydettiin kaksi jänistä, joista ensimmäistä Pluto ajoi suurimman osan ääneti. Hukkasi sen kokonaan kaatuneeseen isoon kuusikkoon (kuva etusivulla). Toista ajoi hyvällä äänellä, joka taas toiseen kaatuneeseen kuusikkoon. Sitten kiertelimme erittäin ison hakatun alueen ympäristössä löytämättä enää lisää jäniksiä. Olipa kovasti uudistuneet normaalit ajoalueet.

16.10.10 Katju ja Heikki kokeessa Ilomantsissa, Syksyn ensimmäinen kosketus lumeen sujui hyvin, tuloksena VOI 2.

12.10.10 Hanna ja Lauri Katjun kanssa ensin Pajarinmäessä josta poistuimme motojen saavauttua alueelle, ja sen jälkeen Joenpolvessa kaatuneiden puiden alta sitkeästi haettu jänis saatiin liikkeelle.

9.10.10 Nurmesreissun viimeisenä päivänä ensin Katju ja Pluto ajoivat omia jäniksiään samaan aikaan, ja sen jälkeen ne ottivat yhdessä yhden ajon.

8.10.10 Vain yksi jänisajo Katjulla ja Plutolla

7.10.10 Katju ja Pluto ajelivat jänistä. Heikki ampui yhden teeren.

6.10.10 Vain yksi jänisajo Katjulla, ja siitä ammuttiin jänis.

5.10.10 Katju ja Pluto ajelivat jäniksiä ja Hippu haukkui jälleen teertä, mutta ei vieläkään saatu ammuttua.

4.10.10 Toisena päivänä Nurmeksessa aamulla Pluto ja Katju pöläyttivät jänistä ja Hipun kanssa nähtiin teeriä mutta ei saatu haukkua. Heikki ampui yhden pyyn. Naiset löysivät kokonaista kolme puolukkaa.

3.10.10 Perinteinen metsästysreissu Nurmekseen alkoi. Alkujaloittelulla Katju ja Pluto saivat ajon ja Hippu elämänsä ensimmäisen teerihaukun. Saalista ei saatu.

5.2.10 Hanna ja Pluto jäljittivät kettua kauheassa lumimäärässä Joenpolvessa. Kahlasimme pari tuntia perässä ja totesimme ketun uineen joesta yli. Jäi sekin saalis saamatta. Passimiehillä oli kylmä, meillä ei.

7.1.10 Heikki, Hanna ja Pluto Joenpolvessa. Pluto ajeli jänistä karmeassa lumihangessa.

31.12.09 Hanna, Lauri ja Aino-Kaisa Hipun kanssa Korvella. Ensin etsimme lintuja, joita ei löytynyt, ja sen jälkeen etsimme puuterilumeen kadonnutta kännykkää.

29.12.09 Hanna, Heikki ja Pluto etsimässä kivenkoloon jäänyttä jänistä Asemanmäessä. Jänis löytyi samasta kivenkolosta ja Pluto ajoi sitä hyvän lenkin, jonka jälkeen ajo päätyi tien kautta ratapihalle, josta koiran kävi poimissa talteen Markku. Pulverilunta on muuten vähintään 25cm.
Heikki ja Katju päivemmällä Suomaankorvella. Maastossa oli pelkät näädän jäljet, ei jäniksen jälkiä.


28.12.09 Hanna ja Pluto Asemanmäellä. Pluto sai ajon, jonka aikana kanahaukka yritti siepata jäniksen ja se meni piiloon kivenkoloon, josta sitä ei enää saatu pois.

16.12.09
Heikki ja Lauri Hipun kanssa Vennonniemellä. Ehkä yksi lintu karkkosi meitä, Hippu säntäsi perään mutta ei löytänyt sitä.

9.12.09 Hanna ja Pluto Vennonniemellä. Haki hyvin ja tempaisi jäniksen liikkeelle ja ajo kulki. Toista jänistä emme kuitenkaan löytäneet.

8.12.09
Hanna Pluton kanssa etsimässä eilistä yöllistä ajettavaa. Ei hyvästä hausta huolimatta löytänyt jänistä.
Heikki Katjun kanssa Asemanmäessä. Muutamasta herättelystä huolimatta ei saanut ajoa.

7.12.09 Hanna Pluton kanssa metsässä klo 22 jälkeen. Ajeli jänistä, kytkettiin ajosta.

6.12.09 Hanna ja Lauri Hipun kanssa metsässä. Ei Hippu löytänyt yhtään lintua, vaikka haki todella hyvin.

5.12.09 Heikki Miinan kanssa kokeissa kotopuolessa. Sai kaksi ajoa 34+50min tulos VOI 3.